Ekosysteemien ravinnepiirit

Ekosysteemien ravinnepiirit

ravinnepiirissä

Luonnolliset ravintoainesyklit ovat välttämättömiä ekosysteemien toiminnalle ja edistävät globaalia ympäristövakautta. Ne kuvaavat kuinka lukuisia ravintoaineita, mukaan lukien hiili, typpi ja fosfori, vaihdetaan organismien ja niiden ympäristön välillä. Tähän prosessiin vaikuttaa erilaiset fysikaaliset, kemialliset ja biologiset prosessit. Tässä artikkelissa haluamme ensin tarjota yleisen yleiskatsauksen ravinnepiiristä ja niiden merkityksestä ekosysteemeissä ja siirtyä sitten erityisiin esimerkkeihin, kuten hiili-, typpi- ja fosforipiiri.

ravinnepiirit ja niiden merkitys

Kaikki ekosysteemit, olivatpa ne maanpäällinen tai vesieliö, riippuvat ravinnepiiristä. Varmistat, että tarvittavat elementit ovat saatavilla organismien kasvulle ja selviytymiselle. Jos elementti ei riitä ympäristössä, tämä voi rajoittaa organismien kasvua ja lisääntymistä.

Autotrophe ja heterotrofiset organismit

Autotrofiset organismit, kuten kasvit ja levät, kykenevät muuttamaan epäorgaaniset aineet orgaanisiksi. He tekevät tämän yleensä fotosynteesin kautta, jossa ne absorboivat hiilidioksidia ilmakehästä ja muuntavat ne sokeriksi. Heterotrofiset organismit, kuten eläimet ja sienet, luottavat orgaanisiin aineisiin, joita he saavat kuluttamalla kasveja tai muita eläimiä.

Hiilisykli

Yksi tärkeimmistä ravinnejaksoista on hiilisykli. Kuten edellä mainittiin, kasvit kasvit hiilidioksidia ilmakehästä ja muuntavat sen orgaanisiksi aineiksi. Sitten eläimet imevät nämä orgaaniset aineet syömällä kasveja. Kun kasvit ja eläimet kuolevat ja hajoavat, hiili vapautuu ilmakehään tai maahan.

ihmisen vaikutus hiilisykliin

Ihmisen toiminnalla, erityisesti fossiilisten polttoaineiden palaminen ja suunnittelun palaminen, on merkittävä vaikutus hiilisykliin. Fossiilisten polttoaineiden palamisen vuoksi yli miljoonien vuosien ajan maan alla varastoitu hiili vapautuu yhtäkkiä ilmakehään. Tämä johtaa hiilidioksidin pitoisuuden lisääntymiseen ilmakehässä ja lisää siten kasvihuonevaikutusta.

typpisykli

Samoin kuin hiilisykli, typpisykli on avainprosessi ekosysteemeissä. Se alkaa ilmakehän typellä, joka muunnetaan muotoksi, jota voidaan käyttää kasveille eri prosesseilla, kuten mikro -organismien typen kiinnitys. Sitten eläimet imevät typen syömällä kasveja.

ihmisten vaikutus typpisykliin

Ihmisen toiminnalla on myös merkittävä vaikutus typpisykliin. Erityisesti intensiivistä maataloutta, jossa käytetään suuria määriä typpilannoitteita, on tarkoittanut, että ekosysteemeissä on saatavana enemmän typpeä kuin ne voivat käsitellä. Tämä johtaa typen rikastumiseen maaperässä ja vedessä, jolla on kielteinen vaikutus ympäristöön.

fosforipiiri

Fosforipiiri on toinen tärkeä ravintoainesykli ekosysteemeissä. Fosfori on välttämättömien ravintoaineiden organismien kasvu ja lisääntyminen. Se sisältyy pääasiassa kiviin ja saavuttaa maan ja veden säällä. Kasvit imevät fosforin maasta ja eläimet imevät sen syömällä kasveja.

ihmisen vaikutus fosforisykliin

Kuten typpisykli, intensiivinen maatalous on myös johtanut fosforin rikastumiseen ympäristössä. Fosforia sisältävien lannoitteiden liiallinen käyttö tarkoittaa, että fosfori joutuu lattioihin ja veteen ja johtaa ympäristöongelmiin, kuten vesien eutrofiiliin.

Yhteenveto

Ravinnejaksot ovat välttämättömiä prosesseja ekosysteemeissä, jotka mahdollistavat organismien kasvun ja selviytymisen. Ne ovat kuitenkin myös alttiita ihmisen toiminnan häiriöille. Näiden syklien ymmärtämisen ja hallinnan avulla voimme auttaa ylläpitämään ekosysteemeidemme terveyttä ja turvaamaan heidän kykynsä tarjota tärkeitä ekologisia palveluita. Tieteen lisäksi myös politiikalla ja yhteiskunnalla on ratkaiseva rooli.