Elektroniikkajätteen kestävä käsittely

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am und aktualisiert am

Nykyään elektroniset laitteet, kuten älypuhelimet, kannettavat tietokoneet tai pelikonsolit, vaihdetaan yhä nopeammin, jotta ne ovat aina ajan tasalla uusimman teknologian kanssa. Mutta mitä tapahtuu vanhoille laitteille? Monissa tapauksissa ne päätyvät roskakoriin ja muodostavat siksi valtavan osan maailmanlaajuisesti tuotetusta elektroniikkajätteestä. Elektroniikkajätteen kestävä käsittely on siksi erittäin tärkeää paitsi ekologisesta, myös sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Mitä on elektroniikkaromu ja miksi se on ongelma? Elektroniikkajäte, joka tunnetaan myös nimellä e-waste tai WEEE (Waste of Electrical and Electronic Equipment), sisältää kaikki vanhat tai vialliset sähkö- ja elektroniikkalaitteet. Tämä sisältää…

In der heutigen Zeit werden Elektronikgeräte wie Smartphones, Laptops oder Spielkonsolen immer schneller ausgetauscht, um stets auf dem neuesten Stand der Technik zu sein. Doch was passiert mit den Altgeräten? In vielen Fällen landen sie im Müll und stellen somit einen enormen Anteil des weltweit produzierten Elektronikschrotts dar. Ein nachhaltiger Umgang mit Elektronikschrott ist daher nicht nur aus ökologischer, sondern auch aus sozialer und wirtschaftlicher Perspektive von großer Bedeutung. Was ist Elektronikschrott und warum ist er ein Problem? Elektronikschrott, auch E-Schrott oder WEEE (Waste of Electrical and Electronic Equipment) genannt, umfasst alle ausgedienten oder defekten Elektro- und Elektronikgeräte. Dazu gehören …
Elektroniikkajätteen kestävä käsittely

Elektroniikkajätteen kestävä käsittely

Nykyään elektroniset laitteet, kuten älypuhelimet, kannettavat tietokoneet tai pelikonsolit, vaihdetaan yhä nopeammin, jotta ne ovat aina ajan tasalla uusimman teknologian kanssa. Mutta mitä tapahtuu vanhoille laitteille? Monissa tapauksissa ne päätyvät roskakoriin ja muodostavat siksi valtavan osan maailmanlaajuisesti tuotetusta elektroniikkajätteestä. Elektroniikkajätteen kestävä käsittely on siksi erittäin tärkeää paitsi ekologisesta, myös sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta.

Mitä on elektroniikkaromu ja miksi se on ongelma?

Elektroniikkajäte, joka tunnetaan myös nimellä e-waste tai WEEE (Waste of Electrical and Electronic Equipment), sisältää kaikki vanhat tai vialliset sähkö- ja elektroniikkalaitteet. Kodinkoneiden, kuten jääkaappien ja pesukoneiden, lisäksi tähän kuuluvat myös kulutuselektroniikka, kuten televisiot, tietokoneet ja älypuhelimet.

Ongelma ei ole pelkästään vuosittain syntyvän elektroniikkajätteen valtava määrä. Liittovaltion tilastoviraston mukaan pelkästään Saksassa kerättiin vuonna 2019 noin 838 000 tonnia sähkö- ja elektroniikkalaiteromua. Merkittävä osa näistä laitteista ei päädy säännölliseen hävitykseen, vaan ne hävitetään laittomasti tai viedään maasta.

Elektroniikkaromu sisältää kuitenkin useita vaarallisia aineita. Näitä ovat esimerkiksi elohopea energiansäästölampuissa, lyijy ja kadmium tietokonenäytöissä sekä palonestoaineet muovikoteloissa. Jos ne hävitetään väärin, ne voivat päätyä ympäristöön ja vahingoittaa sekä ihmisiä että luontoa.

Kestävä käsittely ratkaisuna

Elektroniikkajätteen kestävä käsittely voi auttaa lieventämään näitä ongelmia. Kestävän kehityksen käsite sisältää sekä jätteen syntymisen välttämisen tehokkaampien tuotteiden ja pidempien käyttöjaksojen avulla sekä vanhojen laitteiden ympäristöystävällisen hävittämisen ja kierrätyksen. Seuraavissa osioissa haluamme tarkastella lähemmin, miltä tämä voi näyttää käytännössä.

Elektroniikkajätteen ehkäisy

Yksi tehokkaimmista tavoista vähentää elektroniikkajätettä on ennaltaehkäisy eli jätteen välttäminen. Tämä alkaa laitteiden valmistuksesta.

Resurssitehokkuus ja pitkäikäisyys

Valmistajat voivat edistää romun välttämistä kiinnittämällä huomiota resurssitehokkuuteen ja tuotteidensa pitkäikäisyyteen. Tämä tarkoittaa, että käytetään vähemmän ja ympäristöystävällisempiä materiaaleja ja tuotteet on suunniteltu niin, että ne hajoavat nopeammin ja kestävät pidempään laadun tai suunnittelun vuoksi.

Oikeus korjaukseen

Toinen tärkeä näkökohta on korjausoikeus. EU:ssa vaaditaan valmistajia toimittamaan varaosia ja suunnittelemaan laitteita niin, että riippumattomat korjaamot tai jopa käyttäjät voivat itse korjata ne. Tämä mahdollistaisi useiden pienten vikojen takia pois heitetyn laitteiden korjaamisen ja niiden käyttöiän pidentämisen.

Elektroniikkajätteen uudelleenkäyttö ja kierrätys

Kun laitteesta on tullut romu, on olemassa useita tapoja käsitellä sitä. Ensisijaisena tavoitteena tulee aina olla käytön jatkaminen.

Käytettyjen tavaroiden myynti ja kunnostus

Uudelleenkäyttö kannattaa usein varsinkin korkealaatuisten elektronisten laitteiden kanssa. Esimerkiksi käytetty älypuhelin, joka ei enää riitä alkuperäiselle omistajalle, voi silti olla jonkun muun käyttökelpoinen. Erikoisyritykset tarjoavat ns. kunnostettuja laitteita, jotka on valmistettu, testattu ja joilla on takuu.

Kierrätys ja talteenotto

Jos jatkokäyttö ei ole enää mahdollista, elektroniikkaromu voidaan kierrättää. Laitteet puretaan ja arvokkaat raaka-aineet kuten kulta, hopea tai kupari otetaan talteen. Tämä ei ole vain hyväksi ympäristölle, vaan on myös taloudellisesti järkevää, koska monet näistä resursseista ovat niukkoja ja kalliita.

Päätelmät ja näkymät

Elektroniikkajätteen kestävä käsittely on monimutkainen tehtävä, joka haastaa kaikki mukana olevat: valmistajat, kuluttajat, jätehuoltoyritykset ja poliitikot. Rohkaisevia lähestymistapoja ja kehitystä on nähtävissä. Jos onnistumme vahvistamaan ja laajentamaan tätä edelleen, elektroniikkajätteestä voi tulla vähemmän taakkaa ja enemmän resurssia.

Erityisesti meillä kuluttajilla on ratkaiseva rooli. Tekemällä tietoisia ostopäätöksiä, korjaamalla ja käyttämällä laitteita uudelleen sekä hävittämällä elektroniikkajätteet oikein voimme edistää kestävämpää elektroniikkataloutta. Ja ehkä huomaamme, että sen ei aina tarvitse olla uusin laite pysyäkseen tekniikan tasalla.

-Tietolähteet: Liittovaltion tilastotoimisto, Euroopan komissio, liittovaltion ympäristövirasto, liittovaltion ympäristövirasto, kuluttajaneuvontakeskus, Stiftung Warentest