Onko ADHD evoluutionaalinen mukautuminen?

Onko ADHD evoluutionaalinen mukautuminen?

Tarkkailuvaje-hyperaktiivisuushäiriö (ADHD) on yleinen ja usein väärinymmärretty diagnoosi. Centers for Disease Controlin mukaan 11 prosentilla 4–17-vuotiaista lapsista on diagnosoitu ADHD. Tilalle ovat ominaisia ​​oireet, kuten levottomuus, impulsiivisuus ja keskittymisvaikeudet.

Psykologit ovat pitkään keskustelleet siitä, onko ADHD puute vai erillinen kognitiivinen tyyli. Mutta äskettäinen todisteiden katsaus viittaa siihen, että ADHD-ominaisuudet ovat saattaneet auttaa varhaisia ​​ihmisiä selviytymään ja menestymään.

ADHD:n kognitiiviset edut

Ihmiset ovat kehittyneet tuhansien vuosien aikana kehittääkseen tiettyjä kognitiivisia taitoja, jotka auttavat meitä selviytymään. Äskettäisen kirjallisuuskatsauksen mukaan ADHD-piirteet, kuten impulsiivisuus ja levottomuus, voivat olla seurausta evoluutiosta, jotka kerran auttoivat meitä menestymään.

Esimerkiksi impulsiivisuus on saattanut auttaa varhaisia ​​ihmisiä reagoimaan nopeasti vaaraan tai tarttumaan tilaisuuksiin. Levottomuus on saattanut auttaa meitä tutkimaan ympäristöämme ja löytämään uusia ruokalähteitä.

Lasten ja nuorten psykiatrin Annie Swanepoelin ja kollegoiden (2022) äskettäinen katsaus todisteista puhuu jälkimmäisen puolesta. He väittävät, että ADHD:n piirteet kehittyivät todennäköisesti varhaisissa ihmisympäristöissä, jotka palkitsivat tutkimisen, uutuuden etsimisen ja liikkumisen, kuten: B. Nomadi- ja siirtolaisyhteisöt.

Jos he ovat oikeassa, sillä on valtavat vaikutukset paitsi koulutukseen, myös siihen, kuinka puhumme ja ajattelemme ADHD:sta ja muista oletetuista "neurologisista kehityshäiriöistä". Sen sijaan, että näkisimme ADHD:n korjattavana puutteena, meidän pitäisi nähdä se lahjana, jota on hoidettava.

Swanepoelin et ai. (2022) ehdottaa, että ADHD-piirteet kehittyivät todennäköisesti varhaisissa ihmisympäristöissä, mikä palkitsi tutkimisesta, uutuuden etsimisestä ja liikkumisesta. Tämä viittaa siihen, että meidän ei pitäisi nähdä ADHD:tä korjattavana puutteena, vaan kognitiivisena tyylinä, jota voidaan vaalia sen potentiaalin vapauttamiseksi.

Esimerkiksi tutkimukset osoittavat, että ADHD:sta kärsivät ihmiset ovat usein luovempia ja luonnollisesti taitavampia ongelmanratkaisussa (Konrad & Eriksen, 2018). Tämä johtuu todennäköisesti heidän ylivoimaisesta työmuististaan ​​ja visuaalisista ja tilallisista taidoistaan, joiden ansiosta he voivat ajatella laatikon ulkopuolella ja löytää innovatiivisia ratkaisuja.

Katsauksessa löydettiin myös todisteita siitä, että ADHD:sta kärsivillä ihmisillä on parempi työmuisti ja visuaaliset spatiaaliset taidot kuin ihmisillä, joilla ei ole sairautta. Työmuistin avulla voimme muistaa tehtävän ja suorittaa sen myöhemmin, kun taas visuaaliset taidot ovat tärkeitä navigoinnissa ja ongelmanratkaisussa

ADHD:n vaikutus koulutukseen

Viime vuosina ADHD:n negatiiviset seuraukset on dokumentoitu hyvin. ADHD voi johtaa huonompaan akateemiseen suoritukseen, poissaoloihin ja suurempaan koulunkäynnin keskeyttämisriskiin.

Samaan aikaan katsauksessa havaittiin, että ADHD-piirteet voivat olla hyödyllisiä tietyissä koulutustilanteissa. Esimerkiksi ADHD:sta kärsivät ihmiset menestyvät usein paremmin käytännöllisissä ja luovissa oppimisympäristöissä.

Tämän todisteen pitäisi saada meidät ajattelemaan, kuinka voimme muuttaa koulutusjärjestelmiämme kannustamaan tätä kognitiivista tyyliä sen sijaan, että se estäisi sitä. Kouluttajat saattavat esimerkiksi haluta vähentää ulkoa muistamista ja lisätä luovien projektien käyttöä.

Kaiken kaikkiaan tulokset viittaavat siihen, että meidän ei pitäisi nähdä ADHD:tä häiriönä, vaan pikemminkin tunnustaa tämän kognitiivisen tyylin mahdolliset edut. Kouluttajien tulisi pohtia, kuinka luoda oppimisympäristöjä, jotka voivat hyödyntää ADHD:sta kärsivien ihmisten potentiaalia, kuten: B. sisällyttää opetussuunnitelmiinsa enemmän käytännöllisiä ja luovia toimintoja.

Tällä tavalla voimme auttaa ADHD-ihmisiä saavuttamaan täyden potentiaalinsa ja menestymään tukevassa koulutusympäristössä.

Lähteet: