Ilmastosuojelun psykologiset näkökohdat
Ilmastosuojelun psykologiset näkökohdat
Ilmastomuutos on yksi suurimmista haasteista, joiden kanssa ihmiskunta kohtaa nykyään. Biologisen monimuotoisuuden, merenpinnan nousun ja kasvavien sääolosuhteiden lasku ovat vain muutamia tähän ilmiöön liittyvistä ongelmista. Ilmastomuutoksen käsittely ei kuitenkaan ole vain kysymys tieteestä ja tekniikasta. Sillä on myös vahva psykologinen ulottuvuus. Tässä artikkelissa käsittelemme ilmastonsuojelun psykologisia näkökohtia.
Ilmastosuojelun psykologiset esteet
havainto tunne ja ilmastomuutos
Yksi suurimmista haasteista ilmastomuutoksen torjunnassa on se, että ihmisillä on taipumus vähentää ilmiön uhkaa. Se on emotionaalisen puolustuksen muoto, joka johtaa usein siihen, että ihmiset välttävät ilmastonmuutoksen todellisuutta.
Toinen kohta on etäisyydellä ilmastonmuutoksesta. Tämä tarkoittaa, että ihmisillä on usein tunne, että ilmastomuutos on kaukana ja merkityksetön heidän päivittäisessä elämässään. He uskovat, että hän vaikuttaa pääasiassa muualla maailmassa oleviin ihmisiin tai että hän esiintyy vain kaukaisessa tulevaisuudessa.
kognitiiviset vääristymät ja ilmastonmuutos
Ihmisen psyykellä on taipumus myös kognitiivisia vääristymiä, jotka estävät ilmastonsuojaa. Tällainen vääristymä on ns. "Optimismin puolueellisuus", jossa ihmiset yleensä yliarvioivat positiivisten tapahtumien todennäköisyyden ja aliarvioimaan negatiivisten tapahtumien todennäköisyyttä.
"etäisyyspoikkeama" on toinen kognitiivinen vääristymä, jossa ihmisillä on taipumus asettaa vähemmän arvoa tapahtumille, jotka tapahtuvat tulevaisuudessa tai kaukaisessa paikassa. Tämä puolueellisuus voi johtaa siihen, että ihmiset näkevät ilmastomuutoksen vähemmän kiireellisenä ongelmana.
Viestinnän merkitys ilmastonsuojelulle
psykologisten esteiden voittaminen kohdennetun viestinnän
kautta
Ilmastonsuojelua haittavasta psykologisista esteistä on tärkeää muuttaa tapaa, jolla puhumme ilmastonmuutoksesta. Tämän alueen tutkimus on osoittanut, että viestinnän lomake ja sisältö ovat ratkaisevia suostuttelemaan ihmisiä tukemaan ilmastosuojaa.
Ensinnäkin on tärkeää välittää ilmastomuutos konkreettisten, paikallisten ja henkilökohtaisten kokemusten suhteen. Sen sijaan, että puhutaan maailman keskimääräisistä lämpötiloista, on tehokkaampaa puhua ilmastomuutoksen erityisistä vaikutuksista paikallisyhteisössä tai omassa elämässäsi. Toiseksi on osoitettu, että positiiviset viestit ovat tehokkaampia kuin negatiivinen. Sen sijaan, että tulvat ihmisiä, joilla on katastrofia ja tuhoamista suurlähetystöjä, on parempi huomauttaa edut, jotka voivat tuoda ennakoivaa toimintaa ilmastonmuutoksen suhteen. Sosiaalisten normien rooli ja vaikutus yksilölliseen käyttäytymiseen
Sosiaalisilla normeilla on tärkeä rooli yksilöllisen käyttäytymisen suunnittelussa ilmastonsuojelun kannalta. Tutkimukset osoittivat, että ihmisillä on taipumus ryhtyä toimenpiteisiin ilmaston suojelemiseksi, jos he uskovat, että myös muut sosiaalisen ryhmänsä ihmiset tekevät tämän.
Termi "sosiaalinen näyttö" viittaa ilmiöön, jonka ihmiset käyttäytyvät enemmän, kun he uskovat, että "useimmat ihmiset" käyttäytyvät. Tämä tarkoittaa, että jos kommunikoimme siitä, että "useimmat ihmiset" ryhtyvät toimenpiteisiin ilmastonsuojelun suojelemiseksi, muut ihmiset todennäköisemmin toteuttavat myös tällaisia toimenpiteitä.
Ympäristöpsykologian rooli
Psykologiset tekijät ja kestävien käytäntöjen käyttäytymisen muutos
Ympäristöpsykologia on tärkeä osa pyrkimystä torjua ilmastomuutosta. Hän tutkii muun muassa, kuinka psykologiset tekijät vaikuttavat ympäristölle merkitykselliseen käyttäytymiseen.
Yksi ympäristöpsykologian lähestymistavoista sisältää arvojen ja uskomusten tutkimisen, jotka muovaavat yksilöllistä käyttäytymistä ilmastonsuojelun suhteen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset ovat taipuvaisempia tekemään ympäristöystävällisiä päätöksiä, jos heillä on yhteys luontoon ja jos he uskovat omien toimiensa tehokkuuteen.
interventiot ympäristöystävällisen käyttäytymisen edistämiseksi
Ympäristöpsykologia on myös kehittänyt interventiotapoja ympäristöystävällisen käyttäytymisen edistämiseksi. Tähän sisältyy itsetehokkuuden edistäminen, ts. Ihmisten luottamus heidän taitoihinsa menestyksekkäästi toteuttaa ilmastonsuojan suojelemisen toimenpiteitä.
Lisäksi ympäristön muutokset ovat osoittautuneet tehokkaiksi interventioiksi ympäristöystävälliselle käyttäytymiselle. Se voi olla fyysisten ympäristöjen luominen tai muutos resurssien säästökäyttäytymisen helpottamiseksi, kuten kierrätysastioiden tarjoaminen tai helppokäyttöisten julkisen liikenteen järjestelmien käyttöönotto.
johtopäätös
Ilmastosuojelun psykologiset näkökohdat ovat tärkeä osa ponnisteluja selviytyäkseen ilmastomuutoksesta. Ne sisältävät havainnot ja kognitiiviset vääristymät, viestinnän ilmastomuutoksesta, sosiaalisten normien rooli ja ympäristöpsykologian vaikutukset ympäristöystävälliseen käyttäytymiseen.
Meidän on kyettävä ymmärtämään sekä psykologisia esteitä, jotka estävät ilmastonsuojelua että ilmastonsuojelua edistäviä psykologisia resursseja. Vasta sitten voimme kehittää tehokkaita strategioita tarvittavan muutoksen saavuttamiseksi kohti kestävää yhteiskuntaa. Ilmastomuutos ei ole vain tekninen haaste, vaan myös syvällinen psykologinen haaste, joka meidän on kohdattava.