Suche
Mein Konto
viite
Jimenez MP, Elliott EG, DeVille NV, et ai. Asuin viheralue ja kognitiivinen toiminta suurella keski-ikäisten naisten joukolla.JAMA-verkko auki. 2022;5(4):e229306. doi:10.1001/jamanetworkopen.2022.9306
Opiskelun tavoite
Tutkia, liittyykö asuin viheralueille altistuminen keski-ikäisten naisten kognitiiviseen toimintaan
Avain mukaan otettavaksi
Asuminen alueella, jolla on enemmän viheralueita, liittyi keski-ikäisten sairaanhoitajien kognitiivisten toimintojen parantumiseen, ja sitä tulisi tutkia edelleen mahdollisena väestötason lähestymistapana kognitiivisten toimintojen parantamiseen.
design
Prospektiivinen, havainnollinen kohorttitutkimus
Osallistuja
Tässä tutkimuksessa käytetty kohortti on osa meneillään olevaa Nurses’ Health Study II -tutkimusta (NHS II).1Vuodesta 1989 lähtien NHS II rekrytoi naishoitajia, jotka olivat ilmoittautumishetkellä 25–42-vuotiaita (N=116 429).
Vuosina 2014–2016 tutkijat kutsuivat 40 082 NHS II:n osallistujaa osallistumaan nykyiseen tutkimukseen, joista 14 151 suoritti itsehallinnollisen kognitiivisen arvioinnin (Cogstate Brief Battery).
Kokonaisnäyte analyysihetkellä (2021) oli 13 594 (keski-ikä 61,2 vuotta).
Kaikki tutkimukseen osallistujat asuivat Yhdysvalloissa ja tutkijat sopivat sosioekonomiseen asemaan; 98 % osallistujista oli valkoisia.
Arvioidut tutkimusparametrit
Cogstate Brief Battery on itse hallittava testi, joka sisältää neljä tehtävää ja on tarkoitettu toimimaan herkänä indikaattorina varhaisista kognitiivisista puutteista. Käyttämällä tätä validoitua testiä tutkijat laskivat kolme yhdistelmäpistettä:
- Ein psychomotorischer Geschwindigkeits-/Aufmerksamkeitswert
- Ein Lern-/Arbeitsgedächtnis-Score
- Eine Gesamtkognitionsbewertung
Lisäksi kunkin osallistujan asuin viheralueen määrittämiseen käytettiin Normalized Difference Vegetation Indexin tietoja, joka arvioi viheralueita satelliittikuvien avulla.
Ensisijainen tulos
Tutkimuksessa tarkasteltiin osallistujien pisteitä Cogstate Brief Batteryssa, tietokonepohjaisessa kognitiivisessa arviointityökalussa, joka mittaa kognitiota.
Tärkeimmät löydöt
Tässä tutkimuksessa havaittiin, että viheralueiden lisääntyminen liittyy korkeampiin pistemääriin yleisessä kognitiossa ja psykomotorisessa nopeudessa/tarkkailussa. Oppimisessa tai työmuistissa ei kuitenkaan ollut eroa.
Kvartiilialueen (IQR) lisääntyminen viheralueiden altistuksessa 270 metrin (886 ft) puskurivyöhykkeellä liittyi korkeampiin pisteisiin psykomotorisen nopeuden ja huomion (β, 0,04; 95 % CI, 0,02 - 0,07) ja yleisen kognition (β, 0,04; 0,05 % 611 - 0,04) yhdistelmästä. Yksilöllisen sosioekonomisen aseman mukauttaminen lapsuudessa ja aikuisuudessa ei muuttanut merkittävästi tuloksia. Nämä assosiaatiot olivat edelleen positiivisia, kun puskurivyöhyke muutettiin 1 230 metriin.3/4yksi mailia) (β, 0,04; 95 % CI, 0,02 - 0,07) ja (β, 0,04; 95 % CI, 0,02 - 0,06).
Viheralueiden altistumisen ja oppimis-/työmuistikoostumuksen välinen yhteys oli positiivinen, mutta ei tilastollisesti merkitsevä, kun käytettiin 230 m tai 1 230 m puskurivyöhykkeitä (β, 0,03; 95 % CI, -0,00 - 0,05) ja (β, 0,02; 95 % CI, -0,01 - 0,04).
läpinäkyvyys
Tutkimusta tuettiin National Institutes of Healthin apurahalla tohtori Jimenezille, tohtori Weuvelle ja tohtori Jamesille. Tohtori Weuve ilmoitti saaneensa henkilökohtaisia maksuja Alzheimerin järjestöltä ja henkilökohtaisia maksuja Health Effects Institutelta tämän työn ulkopuolella.
Harjoittelun vaikutukset ja rajoitukset
Ihmisen kosketus luontoon viheralueena ja siihen liittyvät vaikutukset ovat tulleet tutkijoille yhä kiinnostavammiksi. Kenties ajatus siitä, että luonto itsessään on ihmisen kokemuksen perusta ja sen voidaan olettaa vaikuttavan ihmiskehoon monin eri tavoin, on oikeutetusti pakottavaa aikana, jolloin 55 % maailman väestöstä asuu kaupunkialueilla ja vuoteen 2050 mennessä 68 % maailman väestöstä asuu kaupunkialueilla.2Tutkijat tutkivat viheralueiden kanssa kosketuksen merkitystä ja sen yhteyttä neurologiseen terveyteen, sillä luonnon ja luonnonvaraisten alueiden pääsy ja kosketus niihin voi muuttua heikommaksi kasvavalle maapallon väestölle, joka asuu yhä enemmän kaupunkialueilla.
Muutaman viime vuosikymmenen aikana on ilmaantunut kasvava määrä tietoa, joka osoittaa lukuisia myönteisiä neurologisia assosiaatioita viheralueille altistumiseen, mukaan lukien sen vaikutukset lasten kognitiivisiin kykyihin.3.4toipumisaika leikkausten jälkeen,5Dementia,6mielenterveys,7ja enemmän. Työskennellessään potilaiden kanssa, joilla on kognitio-, mielenterveysongelmia jne., lääkärit voivat oikeutetusti kysyä potilailta luontoon pääsyä ja siellä vietettyä aikaa ja vastauksesta riippuen rohkaista heitä viettämään enemmän aikaa luonnossa.
On huomattava, että Normalized Difference Vegetation Index (NDVI), vaikka se onkin arvokas tutkimusväline viheralueiden tiedottamiseksi tutkimuksen parametrien puitteissa, asettaa omat haasteensa. Tutkijat raportoivat äskettäin, että se "ei ehkä pysty täysin luonnehtimaan ihmisten kokemuksia altistumisesta puille ja kasveille, koska kohtaukset, joilla on sama normalisoitu kasvillisuusindeksin eroarvo, voivat näyttää erilaisilta ihmissilmälle".8Vaikka NDVI on tehokas työkalu, se ei voi tallentaa koko todellisuutta tutkimukseen osallistuneiden kokemuksista ja kontaktista luonnosta viheralueena.9Esimerkiksi kaupunkilaiset saattavat tarkoituksella etsiä viheralueita, mikä vääristää tuloksia.
Seurantatutkimuksissa tulee tarkastella todellisen käyttäytymisen ja luonnossa vietetyn ajan vaikutuksia. Lisäksi tämän tutkimuksen tarkoituksena on auttaa informoimaan kaupunkisuunnittelijoita, jotka voivat vaikuttaa viheralueiden määrään kaupungeissa ja lähiöissä väestön kasvaessa näillä alueilla.
Lopuksi, tätä tutkimusta rajoittaa rajallinen potilaspopulaatio, koska tutkitaan pääasiassa vain keski-ikäisiä valkoisia sairaanhoitajia. Tällä tutkimuksella voi myös olla rajallinen merkitys yksittäisille ammatinharjoittajille, koska sen tarkoituksena ei ollut määrittää, parantaako tavallinen altistuminen viheralueille kognitiota. Se vain osoittaa vaikutuksen pysymisestä lähempänä viheralueita, joihin yksittäisillä toimijoilla on vain vähän vaikutusta.