Tutkimus: Äidien synnytyksen pelot vaikuttavat vastasyntyneiden terveyteen

Tutkimuksessa tutkitaan äidin synnytyksen stressin ja ahdistuksen ja imeväisten sairauksien ja antibioottien käytön ensimmäisen elämänvuoden välistä yhteyttä. 174 äidiä täytti kyselylomakkeet kolmannen kolmanneksen aikana ja tarjosi syljenäytteitä kortisolitason arvioimiseksi. Tulokset osoittavat, että lisääntyneisiin äitien stressiin ja pelkoihin liittyy suurempi määrä hengityselinten, ihon ja yleisten sairauksien sekä vastasyntyneiden antibioottien käyttöä. Löydettiin myös yhteys lisääntyneiden kortisolitasojen ja lisääntyneen imeväisten sairauksien esiintymisen välillä. Tutkimuksessa korostetaan stressin ja pelkojen käsittelyn merkitystä raskaana olevilla naisilla ...
(Symbolbild/natur.wiki)

Tutkimus: Äidien synnytyksen pelot vaikuttavat vastasyntyneiden terveyteen

Tutkimuksessa tutkitaan äidin prenataalisen stressin ja ahdistuksen ja imeväisten sairauksien tiheyden ja antibioottien käyttöä ensimmäisen elämänvuoden aikana. 174 äidiä täytti kyselylomakkeet kolmannen kolmanneksen aikana ja tarjosi syljenäytteitä kortisolitason arvioimiseksi. Tulokset osoittavat, että lisääntyneisiin äitien stressiin ja pelkoihin liittyy suurempi määrä hengityselinten, ihon ja yleisten sairauksien sekä vastasyntyneiden antibioottien käyttöä. Löydettiin myös yhteys lisääntyneiden kortisolitasojen ja lisääntyneen imeväisten sairauksien esiintymisen välillä. Tutkimuksessa korostetaan raskaana olevien naisten stressin ja pelkojen käsittelyn merkitystä ja vaatii lääkäreiden varhaista havaitsemista ja interventiota äidin stressin ja pelon vähentämiseksi ja siten vähentämään imeväisten sairauksia. Tulosten vahvistamiseksi ja terapeuttisten vaikutusten määrittämiseksi tarkemmin tarvitaan lisätutkimuksia.

Viite

Beijers R, Jansen J, Riksen-Walraven M, De Weerth C. Äitien kaltainen synnytyksen pelko ja stressi ovat merkkejä lapsen sairauksille ja terveysongelmille. pädiatrie . 2010; 126 (2): E401-409.

Design

Mahdollinen kohorttitutkimus.

osallistuja

174 äidit, joilla on normaali raskaudet ja oikea -aikainen synnytys Alankomaissa, täyttivät kyselylomakkeet kolmannen kolmanneksen aikana stressin ja pelon kvantifioimiseksi ja tarjosivat syljenäytteitä kortisolitason arvioimiseksi. Sitten koehenkilöitä pyydettiin kuukausittain ensimmäisen elämänvuoden aikana sairauksien tiheyden ja antibioottien käytön määrittämiseksi.

Tärkein tieto

Häiriötekijöiden mukautukset tehtiin, mukaan lukien äidin tupakointi ja alkoholin kulutus, imetys kesto ja osallistuminen päivähoitokeskukseen. Tulokset viittaavat siihen, että äidin stressi ja pelot ovat positiivisia ennustajia imeväisille ja antibioottien käyttö ensimmäisenä elämänvuoden aikana. Tulokset osoittavat erityisesti yhteyden lisääntyneen äidin stressin ja ahdistuksen sekä hengityselinten, ihon ja yleisten sairauksien sekä antibioottien käytön välillä, mutta ei ruoansulatuskykyä. Illalla oli myös yhteys korkeampien kortisolitasojen välillä tai litistettyjen kortisolirytmien välillä päivässä ja lisääntyneen lasten sairauksien esiintymisen välillä.

vaikutukset harjoitteluun

Useat tutkimukset ovat jo osoittaneet, että äidin stressillä on negatiivinen vaikutus lapsen luonteeseen ja kognitiiviseen kehitykseen; Tämä on kuitenkin ensimmäinen tutkimus, jossa tutkitaan alustavien, äitien stressin vaikutusta vastasyntyneiden sairauksien tiheyteen. 1.2.3 Tiedot tästä ja aikaisemmista tutkimuksista osoittavat, että lisääntyneen kortisolin ja äitien ja pelkojen vaikutuksilla on suurin vaikutus synnytyksen jälkeisiin tuloksiin kolmannella kolmanneksella. Raportoitiin, että naiset, jotka olivat alttiina naisille toisessa ja kolmannessa kolmannessa luonnonkatastrofissa (kuten hirmumyrskyt Andrew ja Katrinaa Yhdysvalloissa) verrattuna ensimmäisellä kolmanneksella altistuneisiin naisiin.

On tiedossa, että stressi aktivoi beeta-adrenergiset reseptorit, jotka voivat vaikuttaa kognitiivisen toiminnan eri näkökohtiin. 7 Connors et ai. Vuodesta 2008 viittaavat siihen, että beeta -adrenergisten reseptoreiden yliarviointi stressin tai lääkityksen, kuten terbutaliinin (ennenaikaisen synnytyksen estämiseksi) kautta, liittyy lisääntyneeseen autismin riskiin. Kirkologisten kehityshäiriöiden, kuten autismin, immuunivaje ja immuunivaje.

Tekijät, kuten sosiaaliset ja kulttuuriset normit, isän sosiaalinen tuki ja integrointi, terveyspalvelujen tarjoajien ohjaaminen ja tuki, koulutus- ja työympäristö edistävät naisen päätöstä imetyksestä.

Tekijät, kuten sosiaaliset ja kulttuuriset normit, sosiaalinen tuki ja isän osallistuminen, terveyspalvelujen tarjoajien ohjaaminen ja tuki, koulutus- ja työympäristö edistävät naisen päätöstä imettämiseen. Sitten vaikuttaa kohtuulliselta, että nämä tekijät vaikuttavat myös äidin stressiin ja pelkoihin. 11,12,13 Vaikka tutkijat ovat sopeutuneet imettämiseen, on silti otettava huomioon, että äidit, jotka ilmoittavat korkeammalla prenataalisella stressillä ja pelolla, saattavat myös olla vähemmän todennäköisesti imettäviä. Imetysten positiivinen vaikutus kehittyvään immuunijärjestelmään on hyvin tiedossa, eikä sen suojaavaa vaikutusta pidä laiminlyödä; Se ei välttämättä vähennä sairauksien tiheyttä, mutta voi pystyä vähentämään sen vakavuutta. 14 imetys tulisi edelleen edistää, etenkin äideille, joilla on korkeampi stressi ja pelko.

Tämä tutkimus korostaa raskaana olevien potilaiden stressin ja pelkojen käsittelyn merkitystä. Sekä itsearviointi- että kortisoliarvojen kyselylomakkeet osoittautuivat ennustaviksi imeväisille että antibioottien käyttöä. Siksi on ehdottomasti syytä harkita molemmat parametrit tämän väestöryhmän seuraamiseksi käytännössä, mikä voi säästää aikaa haastattelun aikana arvioidaksesi äidin stressitason ja sen tukiresursseja. Lääkärin varhainen tunnustaminen ja interventio voi varmasti auttaa vähentämään äidin stressiä ja pelkoa ja siten vähentää imeväisten sairauksia ja antibioottien käyttöä.

Lisätutkimukset ovat varmasti välttämättömiä tämän erityistutkimuksen tulosten vahvistamiseksi ja terapeuttisten vaikutusten määrittämiseksi, kuinka stressin vähentäminen ja äidin pelko kolmannella kolmanneksella voi vaikuttaa vastasyntyneen terveyteen.