Suche
Mein Konto
viite
Beijers R, Jansen J, Riksen-Walraven M, De Weerth C. Äidin synnytyksen ahdistus ja stressi ennustavat pikkulasten sairaus- ja terveysongelmia.Lastenlääketiede. 2010; 126 (2): E401-409.
design
Mahdollinen kohorttitutkimus.
Osallistuja
174 äidiä, joilla on normaali raskaus ja termitoimitukset Alankomaissa, täyttivät kyselylomakkeet kolmannen kolmanneksen aikana stressin ja ahdistuksen kvantifioimiseksi ja tarjosivat syljenäytteitä kortisolitasojen arvioimiseksi. Koehenkilöitä tutkittiin sitten kuukausittain imeväisten ensimmäisen elämän vuoden aikana sairauden esiintymisen ja antibioottien käytön määrittämiseksi.
Tärkeimmät havainnot
Säätäjille tehtiin säädöksiä, mukaan lukien äidin tupakointi ja alkoholin kulutus, imetyksen kesto ja päivähoitohoito. Tulokset viittaavat siihen, että äidin stressi ja ahdistus ovat positiivisia ennustajia lapsen sairauksille ja antibioottien käytölle ensimmäisen elämän vuoden aikana. Erityisesti tulokset osoittavat yhteyden lisääntyneen äidin stressin ja ahdistuksen sekä hengityselinten, ihon ja yleisten sairauksien sekä antibioottien käytön välillä, mutta ei ruoansulatuskykyä. Siellä oli myös yhteys korkeampien iltakortisolitasojen tai litistettyjen päiväkortisolirytmien ja pikkulasten sairauden lisääntyneen esiintyvyyden välillä.
Vaikutukset käytäntöön
Useat tutkimukset ovat aiemmin osoittaneet, että äidin stressillä on negatiivinen vaikutus vastasyntyneiden temperamenttiin ja kognitiiviseen kehitykseen; Tämä on kuitenkin ensimmäinen tutkimus, jossa tutkitaan synnytyksen aiheuttaman äitien stressin vaikutusta vastasyntyneiden sairauksien esiintymiseen.1,2,3Todisteet tästä ja aiemmista tutkimuksista viittaavat siihen, että kohonneiden kortisolin ja äidin stressin ja ahdistuksen vaikutuksilla on suurin vaikutus synnytyksen jälkeisiin tuloksiin kolmannella kolmanneksella.4Itse asiassa on ilmoitettu, että naisilla, jotka altistuivat luonnonkatastrofeille toisen ja kolmannen kolmanneksen (kuten hirmumyrskyjen Andrew ja Katrinan Yhdysvalloissa), oli lisääntynyt sikiön tuskan riski verrattuna ensimmäisellä kolmanneksella paljastettuihin naisiin.5.6
Stressin tiedetään aktivoivan beeta-adrenergisiä reseptoreita, jotka voivat vaikuttaa kognitiivisen toiminnan eri näkökohtiin.7Connors et ai. Vuodesta 2008 viittaavat siihen, että beeta-adrenergisten reseptorien yliarviointi stressin tai lääkkeiden, kuten terbutaliini (annettu ennenaikaisen synnytyksen estämiseksi), aiheuttaminen liittyy lisääntyneeseen autismin riskiin.8.9Yhdistämällä tämä lisääntyneisiin vastasyntyneiden sairauksiin, tämä tutkimus voi myös viitata yhteyteen äidin stressin vaikutuksen välillä kohdunsisäiseen ympäristöön ja immuunivajeeseen neurokehityshäiriöissä, kuten autismissa.10
Sosiaaliset ja kulttuuriset normit, isän sosiaalinen tuki ja osallistuminen, opas ja terveydenhuollon tarjoajien, koulutus ja työympäristö edistävät naisen päätöstä imetyksestä.
Sosiaaliset ja kulttuuriset normit, isän sosiaalinen tuki ja osallistuminen, opas ja terveydenhuollon tarjoajien, koulutus ja työympäristö edistävät naisen päätöstä imetyksestä. Sitten vaikuttaa kohtuulliselta, että nämä tekijät vaikuttavat myös äidin stressiin ja ahdistukseen.11,12,13Vaikka tutkijat sopeutuivat imettämiseen, on silti katsottava, että äidit, jotka ilmoittavat korkeamman synnytyksen stressin ja ahdistuksen tasot, voivat myös olla vähemmän todennäköisesti imettäviä. Imetysten positiivinen vaikutus kehittyvään immuunijärjestelmään on hyvin tiedossa, eikä sen suojaavia vaikutuksia pidä unohtaa; Se ei välttämättä vähennä sairauksien tiheyttä, mutta se voi mahdollisesti vähentää niiden vakavuutta.14Imetyksiä tulisi edelleen rohkaista, etenkin äitien keskuudessa, joilla on korkeampi stressi ja ahdistus.
Tämä tutkimus korostaa stressin ja ahdistuksen hallinnan merkitystä raskaana olevilla potilailla. Sekä itsearviointikyselyjen että kortisolitasojen havaittiin ennustavan vastasyntyneiden sairauksia ja antibioottien käyttöä. Siksi on ehdottomasti syytä pitää molemmat parametrit välineinä tämän väestön seurannan käytännössä, mikä mahdollisesti säästät aikaa haastattelun aikana äidin stressitason ja hänen tukiresurssien arvioimiseksi. Lääkärin varhainen havaitseminen ja interventio voi varmasti auttaa vähentämään äidin stressiä ja ahdistusta ja vähentämään siten imeväisten sairauksia ja antibioottien käyttöä.
Jatkotutkimuksia tarvitaan varmasti sekä tämän tutkimuksen tulosten vahvistamiseksi että äitien stressin ja ahdistuksen vähentämiseksi kolmannella kolmanneksella voi vaikuttaa vastasyntyneiden terveyteen.