design
Retrospektiivinen poikkileikkauskatsaus.
Osallistuja
Tiedot kerättiin 201 10–18-vuotiaasta potilaasta, jotka lähetettiin Rochesterin yliopiston lääketieteellisen keskuksen lasten hypertensioklinikalle kolmen vuoden aikana. Arvioitiin, kärsikö koehenkilöillä primaarinen verenpainetauti vai ei. Potilaita pidettiin hypertensiivisinä, jos systoliset tai diastoliset mittaukset olivat yli 95. persentiilin ensimmäisellä käynnillä, ja ne vahvistettiin myöhemmin 24 tunnin ambulatorisella verenpainemittauksella, kouluterveydenhoitajan arvioinnilla tai kotiseurannalla. Palveluntarjoajan vahvistamat oppimisvaikeudet (LD) ja/tai tarkkaavaisuus-/hyperaktiivisuushäiriön (ADHD) muodollinen hoito arvioitiin vanhemman raportin mukaan. Tutkimuksesta suljettiin pois potilaat, joilla oli sekundaarinen verenpainetauti, tiedossa oleva kehitysviive tai verenpainelääkkeitä saaneet.
Tärkeimmät löydöt
Tutkituista lapsista 18 %:lla (n=37) oli LDs, mikä on merkittävästi korkeampi kuin arviolta 5 % koko väestöstä. Verrattuna normotensiiviseen ryhmään hypertensiivisellä ryhmällä oli merkittävästi todennäköisemmin LD:itä (28 % vs. 9 %).P< 0,001), riippumaton komorbidisesta ADHD:sta. Verenpainetautien ryhmässä LD:t pysyivät koholla iän, sukupuolen, alhaisen sosioekonomisen aseman ja liikalihavuuden mukaan.
Vaikutukset harjoitteluun
Kansainvälisen lasten hypertensioyhdistyksen mukaan jopa 5 prosentilla lapsista on primaarinen verenpaine.1Lasten liikalihavuusepidemia korostaa tätä huolta entisestään, sillä ylipainoisilla lapsilla on kolme kertaa suurempi todennäköisyys saada korkea verenpaine.2Tutkimukset osoittavat, että LDs:n elinikäinen esiintyvyys yhdysvaltalaislapsilla on lähes 10 %.3CDC raportoi, että vanhempien ilmoittaman ADHD:n esiintyvyys lapsilla kasvoi yli 20 % vuodesta 2003 vuoteen 2007.4On selvää, että verenpainetauti, LD:t ja ADHD ovat suuria haasteita tämän sukupolven lapsille ja heidän terveydenhuollon tarjoajilleen.
American Academy of Pediatrics -akatemian hahmottelemat verenpainetaudin hoitostrategiat keskittyvät alun perin elämäntapamuutoksiin ja varaavat farmakologiset interventiot tapauksiin, joissa vaste elämäntapamuutoksiin on riittämätön, ja sekundaariseen verenpaineeseen.5Vaikka viimeaikaiset kliiniset tutkimukset ovat laajentaneet verenpainetta alentavien lääkkeiden määrää lasten annostustiedoilla, nämä tutkimukset osoittivat myös, että monet yleisesti käytetyt verenpainelääkkeet olivat tehottomia lapsiväestössä.6.7On myös huomattava, että näiden lääkkeiden pitkän aikavälin vaikutuksista kasvuun ja kehitykseen ei ole tietoa, mutta niitä määrätään edelleen rutiininomaisesti lapsille.8.9
Näiden lääkkeiden pitkäaikaisvaikutuksista kasvuun ja kehitykseen ei ole tietoa, mutta niitä määrätään edelleen rutiininomaisesti lapsille.
Nykyiset ADHD:n hoitostrategiat keskittyvät stimulanttilääkkeisiin ja/tai käyttäytymisterapiaan.10Kirjoittajat myöntävät, että ADHD:n stimulanttilääkkeitä käyttävien lasten mukaan ottaminen rajoittaa tutkimusta kohonneen verenpaineen mahdollisen sivuvaikutuksen vuoksi. Mielenkiintoista on, että guanfasiinia (Tenex), alfa-2-adrenoseptoriagonistia, jota on määrätty aikuisille verenpainetta alentavana lääkkeenä, on käytetty viime vuosina ADHD:n hoitoon joko yksinään tai yhdessä stimulanttilääkkeiden kanssa. Vaikka guanfasiinin vaikutusmekanismin ADHD:ssa uskotaan riippuvan adrenoseptoreiden sitoutumisesta prefrontaaliseen aivokuoreen, sen tehokkuus saattaa johtua myös sen verenpainetta alentavista ominaisuuksista.11
Naturopaattisesta näkökulmasta tämä tutkimus rohkaisee harjoittajia löytämään syyn ja hoitamaan sitä. Mekanismia, joka yhdistää primaarisen hypertension ja LDs lapsilla, ei ole tutkittu. Tulehdus, myrkky- ja raskasmetallialtistus, ravinteiden puutos ja liioiteltu stressivaste tulee kuitenkin arvioida. Kun tarkastellaan naturopaattisten lääkäreiden yleisesti käyttämiä onnistuneita hoitoja korkean verenpaineen hoitoon ja kognitiivisten toimintojen tukemiseen, päällekkäisyys on heti ilmeinen. Ruokavalion muuttaminen, painonpudotus ja harjoittelu olisivat useimpien, ellei kaikkien, naturopatien ensimmäisiä suosituksia. Näin ollen antioksidanttien ja välttämättömien rasvahappojen sekä B-vitamiinien, kalsiumin ja magnesiumin tila olisi tärkeitä näkökohtia molemmissa sairauksissa; sekä rohdosvalmisteiden käyttö, joilla on kardiotonisia, adaptogeenisiä ja hermoja vahvistavia ominaisuuksia.
Yhdistämällä lasten neurokognitiiviset toiminnot verenpaineeseen, tämä tutkimus voi auttaa ohjaamaan näiden sairauksien diagnosointia, hoitoa ja lopulta ehkäisyä. Syy-yhteyttä ei ole vielä todistettu ja lisätutkimuksia tarvitaan. Toisen ulkonäön tutkiminen, kun se esitellään toiselle kliinisessä ympäristössä, näyttää kuitenkin perustellulta ja helpolta toteuttaa.
