Asuin viheralueiden kardiometaboliset edut

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Viitteet Kaikki 3 julkaisua ovat peräisin 33 Communities Chinese Health Study -tutkimuksesta Yang BY, Markevych I, Bloom MS, et al. Yhteisön vihreys, verenpaine ja kohonnut verenpaine kaupunkien asukkaiden keskuudessa: 33 Communities Chinese Health Study. Environment Int. 2019; 126:727-734. Yang BY, Markevych I, Heinrich J, et ai. Asumisen vihreys ja veren lipidit kaupunkiasuvissa aikuisissa: 33 Communities Chinese Health Study. Saastuminen. 2019; 250:14-22. Yang BY, Markevych I, Heinrich J, et ai. Vihreän assosiaatiot diabetes mellitukseen ja glukoosin homeostaasin markkereihin: 33 Communities Chinese Health Study. Int J Hyg Environ Health. 2019;222(2):283-290. Tutkimuksen tavoite Selvittää asuinviheralueiden (RGS) vaikutus kardiometabolisen terveyden biomarkkereihin Luonnos...

Verweise Alle 3 Veröffentlichungen stammen aus der 33 Communities Chinese Health Study Yang BY, Markevych I, Bloom MS, et al. Gemeinschaftsgrün, Blutdruck und Bluthochdruck bei Stadtbewohnern: The 33 Communities Chinese Health Study. Umgebung Int. 2019;126:727-734. Yang BY, Markevych I, Heinrich J, et al. Wohngrün und Blutfette bei in Städten lebenden Erwachsenen: The 33 Communities Chinese Health Study. Umweltverschmutzung. 2019;250:14-22. Yang BY, Markevych I, Heinrich J, et al. Assoziationen von Grün mit Diabetes mellitus und Glukose-Homöostase-Markern: The 33 Communities Chinese Health Study. Int J Hyg Environ Health. 2019;222(2):283-290. Studienziel Bestimmung des Einflusses von Wohngrünflächen (RGS) auf Biomarker der kardiometabolischen Gesundheit Entwurf …
Viitteet Kaikki 3 julkaisua ovat peräisin 33 Communities Chinese Health Study -tutkimuksesta Yang BY, Markevych I, Bloom MS, et al. Yhteisön vihreys, verenpaine ja kohonnut verenpaine kaupunkien asukkaiden keskuudessa: 33 Communities Chinese Health Study. Environment Int. 2019; 126:727-734. Yang BY, Markevych I, Heinrich J, et ai. Asumisen vihreys ja veren lipidit kaupunkiasuvissa aikuisissa: 33 Communities Chinese Health Study. Saastuminen. 2019; 250:14-22. Yang BY, Markevych I, Heinrich J, et ai. Vihreän assosiaatiot diabetes mellitukseen ja glukoosin homeostaasin markkereihin: 33 Communities Chinese Health Study. Int J Hyg Environ Health. 2019;222(2):283-290. Tutkimuksen tavoite Selvittää asuinviheralueiden (RGS) vaikutus kardiometabolisen terveyden biomarkkereihin Luonnos...

Asuin viheralueiden kardiometaboliset edut

Viitteet

Kaikki 3 julkaisua ovat peräisin 33 Communities Chinese Health Study -tutkimuksesta

  1. Yang BY, Markevych I, Bloom MS, et al. Gemeinschaftsgrün, Blutdruck und Bluthochdruck bei Stadtbewohnern: The 33 Communities Chinese Health Study. Umgebung Int. 2019;126:727-734.
  2. Yang BY, Markevych I, Heinrich J, et al. Wohngrün und Blutfette bei in Städten lebenden Erwachsenen: The 33 Communities Chinese Health Study. Umweltverschmutzung. 2019;250:14-22.
  3. Yang BY, Markevych I, Heinrich J, et al. Assoziationen von Grün mit Diabetes mellitus und Glukose-Homöostase-Markern: The 33 Communities Chinese Health Study. Int J Hyg Environ Health. 2019;222(2):283-290.

Opiskelun tavoite

Asuinviheralueiden (RGS) vaikutuksen määrittäminen kardiometabolisen terveyden biomarkkereihin

Luonnos

Poikkileikkaustutkimus

Osallistuja

Vastaajat 33 Communities Chinese Health Study (33CCHS) -tutkimukseen ja biomonitorointiprojektiin 11 läänissä kussakin kolmessa eri kaupungissa Liaoningin maakunnassa, Koillis-teollistuneessa Kiinassa vuonna 2009. Osallistujat (N=24 845) olivat 18–74-vuotiaita, eikä heillä ollut aiempia lääketieteellisiä sairauksia tai niihin liittyviä merkittäviä sairauksia. Veriseerumi kerättiin alajoukosta n = 15 477.

Tutkimusparametrit arvioitu

RGS määritettiin käyttämällä satelliittidataa Normalized Difference Vegetation Indexistä (NDVI), joka on yleinen viheralueen tyypin ja levinneisyyden arviointimenetelmä. RGS-pistemäärää varten tehtiin spatiaalinen analyysi 500 metrin säteellä (NDVI500) osallistujien kotiosoitteesta ja heidän biomarkkeritiedoistaan.

Paikallinen ilmansaasteet (PM2,5 ja NO2), tilastollisiin malleihin sisällytettiin tiedot ja kyselykysymykset nykyisestä liikunnan tasosta.

Kohdeparametrit

Kardiometabolisen terveyden (jota joskus kutsutaan allostaattiseksi kuormitukseksi) vakiomarkkereita on kerätty, mukaan lukien:

  • Systolischer (SBP) und diastolischer (DBP) Blutdruck
  • Gesamtcholesterin (TC), Triglyceride (TG), LDL, HDL
  • Nüchtern & 2 Stunden postprandial (PP) Glukose, Insulin, HOMA-IR, HOMA-B
  • Body-Mass-Index (BMI)

Keskeiset oivallukset

RGS liittyi käänteisesti moniin kerättyihin kardiometabolisiin biomarkkereihin. Iän, sukupuolen, etnisen taustan, kotitalouksien tulojen, läänin keskimääräisen BKT:n, tupakan kulutuksen, alkoholin kulutuksen, fyysisen aktiivisuuden, virvoitusjuomien kulutuksen, ruokavalion ja dyslipidemian suvussa esiintyneen valvonnan jälkeen tiedot osoittivat, että 0,1 yksikön lisäys NDVI500:ssa oli merkittävä (P<0,05) liittyy:

  • Reduzierung des Risikos für Bluthochdruck und Diabetes mellitus Typ II um 5 % bzw. 12 %
  • Reduktion des SBP um 0,82 mmHg
  • Senkung der TC-, TG- und LDL-Spiegel um 1,52 %, 3,05 % bzw. 1,91 %
  • Erhöhung des HDL-Spiegels um 0,52 %
  • Reduktion von Nüchternglukose, 2-Stunden-PP-Glukose, 2-Stunden-PP-Insulin und HOMA-IR um 1,14 %, 2,03 %, 1,66 % bzw. 1,17 %
  • Steigerung von HOMA-B um 3,33 %

Ilmansaasteisiin, BMI:hen ja fyysiseen aktiivisuuteen liittyvät tekijät välittivät joitakin, mutta eivät kaikkia, näistä tuloksista, mikä osoittaa, että viheralueilla on muitakin terveysvaikutuksia.

Käytännön vaikutukset

Nämä tulokset osoittavat, että viheralueet ihmisen kodin ympärillä liittyvät positiivisesti verenpaineen, veren lipidien sekä verensokerin ja insuliinivasteen parantuneisiin kardiometabolisiin mittauksiin. Tämä on yksi ensimmäisistä laajamittaisista tutkimuksista (jaettu kolmeen julkaisuun), jossa tunnistetaan suora yhteys lähellä olevien viheralueiden ja sydän- ja verisuoniterveyden sekä aineenvaihdunnan biomarkkerien parantumisen välillä.

Vaikka edellinen NDVI-tutkimusten katsaus osoitti, että korkeammat RGS-tasot liittyivät moniin ihmisten terveyteen liittyviin etuihin, tämä on yksi ensimmäisistä kertoista, kun viheralueiden pääsyyn liittyviä biomarkkereita on kerätty ja analysoitu.1Tämä tutkimus tukee meta-analyysiä, joka osoittaa, että akuutti altistuminen viheralueille vaikuttaa myönteisesti kardiometabolisiin terveysmarkkereihin.2

Tämä on yksi ensimmäisistä laajamittaisista tutkimuksista … tunnistaakseen suoran yhteyden paikallisen alueen viheralueiden ja sydän- ja verisuoniterveyden sekä aineenvaihdunnan biomarkkerien parantumisen välillä.

Koska tämä tutkimus valvoi ruokavaliota ja liikuntaa, tulokset heijastavat muita terveysparametreihin vaikuttavia vaikutuksia. Samoin tulot, tupakan ja alkoholin kulutus sekä muut sosioekonomiset mittarit otettiin mukaan analyysiin mahdollisten elämäntapavaikutusten poissulkemiseksi.

Klassisessa artikkelissaan Hartig ja kollegat3totesi, että viheralueille altistumisen terveyshyödyt kuuluvat yhteen neljästä laajasta kategoriasta:

  • Physische Aktivität
  • Luftqualität
  • Stressabbau und psychische Gesundheit
  • Soziales Engagement

Fyysinen aktiivisuus

Fyysisen aktiivisuuden tiedetään vaikuttavan positiivisesti kardiometaboliseen terveyteen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että viheralueiden (esim. puistojen, pallokenttien, kävelyreittien) käyttö lisää fyysistä aktiivisuutta, mikä liittyy terveydellisiin tuloksiin.4Koska nykyisessä tutkimuksessa säädettiin fyysistä aktiivisuutta, vaikka fyysistä aktiivisuutta esiintyi enemmän alueilla, joilla on suurempi RGS, tämä aktiivisuus ei ollut vastuussa havaituista tuloksista.

Ilmanlaatu

Ilmanlaadun tiedetään vaikuttavan myös kardiometaboliseen terveyteen.5Altistuminen ilmassa oleville hiukkasille liittyy sydän- ja verisuonisairauksiin (CVD) ja kohonneisiin tulehdusmerkkiaineisiin.6Nykyisen tutkimuksen kirjoittajat ovat julkaisseet tietoja, jotka osoittavat samanlaisia ​​​​vaikutuksia verensokerimittauksiin.7

Kasvillisuuden tiedetään suodattavan ilman epäpuhtauksia, parantavan ilmanlaatua ja vähentävän sairauksia.8Kuitenkin, kuten fyysisen toiminnan osalta, nykyinen tutkimus valvoi saastumisen vaikutuksia, ja siksi näille tuloksille on oltava toinen selitys.

Yksi etu voi olla salutogeenisten (terveyttä edistävien) kemikaalien, kuten fytonsidien, vegetatiivinen tuotanto, joita on tutkittu laajasti immuunijärjestelmää stimuloivien ominaisuuksiensa vuoksi.9.10Ainakin yksi tutkimus on osoittanut tämänshinrin yoku("metsän kylpeminen", joka on fytonsiditutkimuksen lähde) vaikuttaa positiivisesti verensokeriin.11On mahdollista, että elinyhteisöjemme puut ja kasvit tuottavat ilmassa leviäviä kemikaaleja, jotka hyödyttävät fysiologiamme.

Stressinpoisto ja mielenterveys

Yksi viheralueiden terveysvaikutusten tutkituimmista alueista on niiden kyky moduloida psykofysiologista stressivastetta. Monet systemaattiset katsaukset ja meta-analyysit ovat osoittaneet, että sekä lyhyt- että pitkäaikainen altistuminen luonnonympäristöille vaikuttaa suotuisasti fyysiseen ja henkiseen tilaan kognitiivisten, affektiivisten ja neuroendokriinisten mekanismien kautta.12-14Luonnolliset ympäristöt ovat luonnostaan ​​rentouttavia ja palauttavia, mikä on yhdenmukainen EO Wilsonin evolutionaarisen "biofiliahypoteesin" kanssa ja auttaa kehoamme ja mieltämme ylläpitämään tervettä homeostaattista toimintaa.viisitoista

Tässä tutkimuksessa käytetyt kardiometaboliset markkerit ovat yleisimpiä fysiologisen perustilan arvioinnissa, ja ne sisällytetään usein allostaattisen kuormituksen komponenttimittareihin.16Vaikka muut tutkimukset ovat osoittaneet, että viheralueet vaikuttavat positiivisesti allostaattiseen kuormitukseen, tämä on yksi ensimmäisistä, jotka tekevät niin suuressa mittakaavassa.17

sosiaalinen sitoutuminen

Ihminen on sosiaalinen olento, ja yksilön terveyden määrää osittain sosiaalisen vuorovaikutuksen laatu ja määrä. Sosiaalisen eristäytymisen ja sydän- ja verisuonitautien välinen suhde on vakiintunut18ja diabetesta on viime aikoina tutkittu yksinäisyyden seurauksena, mahdollisesti samojen neuroendokriinisten ja tulehdusmekanismien kautta kuin sydän- ja verisuonitauti.19

Tiedetään myös, että ihmiset kokoontuvat puistoihin ja muihin viheralueisiin sosiaaliseen toimintaan.20.21Viime aikoina useat tutkimukset ovat osoittaneet, että viheralueiden sosiaalinen potentiaali parantaa asukkaiden terveyttä.22Tässä tutkimuksessa ei otettu huomioon sosiaalista vuorovaikutusta, mutta niillä saattoi olla mittaamattomia vaikutuksia, jotka vaikuttivat tuloksiin.

Johtopäätös

Luonnonympäristölle altistumisen vaikutuksia koskeva tutkimus osoittaa yhä enemmän terveyshyötyjä kaikilla aloilla, joilla tutkimuksia tehdään. Viheralueiden luomisen ja käytön edistäminen kaupunkiympäristöissä on pätevä lähestymistapa terveyteen liittyvien biomarkkereiden parantamiseen ja sairaustaakan vähentämiseen, kuten tässä tutkimuksessa esitellyt sydän- ja verisuonisairauksien sekä aineenvaihduntasairauksien merkkiaineet osoittavat. Lääkäreiden, kansanterveyden puolestapuhujien, puistojen ylläpitäjien, kaupunkisuunnittelijoiden ja yhteisön virkamiesten tulisi käyttää näitä tietoja viheralueiden sisällyttämisen puolesta kattavaan terveyden edistämisstrategiaan.

  1. Browning M, Lee K. Innerhalb welcher Entfernung sagt „Grünheit“ die körperliche Gesundheit am besten voraus? eine systematische Überprüfung von Artikeln mit GIS-Pufferanalysen über die Lebensdauer. Int J Environ Res Public Health. 2017;14(7):675.
  2. Twohig-Bennett C, Jones A. Die gesundheitlichen Vorteile der freien Natur: Eine systematische Überprüfung und Metaanalyse der Exposition gegenüber Grünflächen und der gesundheitlichen Folgen. Umgebung Res. 2018;166:628-637.
  3. Hartig R, Mitchell RJ, de Vries S, Frumkin H. Natur und Gesundheit. Annu Rev Öffentliche Gesundheit. 2014;35:207-228.
  4. Bancroft C., Joshi S., Rundle A., et al. Assoziation von Nähe und Dichte von Parks und objektiv gemessener körperlicher Aktivität in den Vereinigten Staaten: Eine systematische Überprüfung. Soc Sci Med. 2015;138:22-30.
  5. Liu C., Chen R., Sera F. et al. Feinstaubbelastung und tägliche Sterblichkeit in 652 Städten. N Engl. J Med. 2019;381(8):705-715.
  6. Brook RD, Rajagopalan S, Papst CA, et al. Luftverschmutzung durch Feinstaub und Herz-Kreislauf-Erkrankungen: Eine Aktualisierung der wissenschaftlichen Erklärung der American Heart Association. Verkehr. 2010;121(21):2331-2378.
  7. Yang BY, Qian Z (Min), Li S, et al. Umgebungsluftverschmutzung in Bezug auf Diabetes- und Glukose-Homöostase-Marker in China: eine Querschnittsstudie mit Ergebnissen aus der 33 Communities Chinese Health Study. Lancet Planet Gesundheit. 2018;2(2):e64-e73.
  8. Nowak DJ, Hirabayashi S, Greenfield E. Auswirkungen von Bäumen und Wäldern auf die Luftqualität und die menschliche Gesundheit in den Vereinigten Staaten. Umweltverschmutzung. 2014;193:119-129.
  9. Hansen MM, Jones R, Tocchini K. Shinrin-yoku (Waldbaden) und Naturtherapie: eine Übersicht über den neuesten Stand der Technik. Int J Environ Res Public Health. 2017;14(8):E851.
  10. Li Q. Wirkung von Waldbadeausflügen auf die menschliche Immunfunktion. Umwelt Gesundheit Zurück Med. 2010;15(1):9-17.
  11. Ohtsuka Y, Yabunaka N, Takayama S. Shinrin-yoku (Waldluftbaden und Gehen) senkt effektiv den Blutzuckerspiegel bei Diabetikern. Int J Biometeorol. 1998;41(3):125-127.
  12. Kondo MC, Jacoby SF, South EC. Reduziert Zeit im Freien den Stress? Eine Überprüfung der Echtzeit-Stressreaktion auf Außenumgebungen. Gesundheitsplatz. 2018;51:136-150.
  13. Van Den Bosch MA, Ode Sang Å. Städtische natürliche Umgebungen als naturbasierte Lösungen für eine verbesserte öffentliche Gesundheit – Eine systematische Überprüfung von Bewertungen. Umgebung Res. 2017;158:373-384.
  14. Haluza D, Schönbauer R, Cervinka R. Grüne Perspektiven für die öffentliche Gesundheit: ein narrativer Überblick über die physiologischen Auswirkungen des Erlebens der Natur im Freien. Int J Environ Res Public Health. 2014;11(5):5445-5461.
  15. Wilson EO. Biophilie. Cambridge: Harvard University Press; 1984.
  16. Juster RP, McEwen BS, Lupien SJ. Allostatische Belastungsbiomarker für chronischen Stress und Auswirkungen auf Gesundheit und Kognition. Neurosci Biobehav Rev. 2010;35(1):2-16.
  17. Egorov AI, Griffin SM, Converse RR, et al. Eine begrünte Landbedeckung in der Nähe des Wohnorts ist mit einer reduzierten allostatischen Belastung und verbesserten Biomarkern für neuroendokrine, metabolische und Immunfunktionen verbunden. Umgebung Res. 2017;158:508-521.
  18. Holt-Lunstad J, Smith TB. Einsamkeit und soziale Isolation als Risikofaktoren für CVD: Implikationen für die evidenzbasierte Patientenversorgung und wissenschaftliche Forschung. Herz. 2016;102(13):987-989.
  19. Shibayama T, Noguchi H, Takahashi H, Tamiya N. Beziehung zwischen sozialem Engagement und Diabetes-Inzidenz in einer Bevölkerung mittleren Alters: Ergebnisse einer landesweiten Längsschnittumfrage in Japan. J Diabetes-Untersuchung. 2018;9(5):1060-1066.
  20. Dadvand P, Bartoll X, Basagaña X, et al. Grünflächen und allgemeine Gesundheit: Rollen des psychischen Gesundheitszustands, der sozialen Unterstützung und der körperlichen Aktivität. Umgebung Int. 2016;91:161-167.
  21. Coley RL, Sullivan WC, Kuo FEM. Wo wächst Gemeinschaft? Umgebungsverhalten. 1997;29(4):468-494.
  22. Jennings V, Bamkole O. Die Beziehung zwischen sozialem Zusammenhalt und städtischen Grünflächen: ein Weg zur Gesundheitsförderung. Int J Environ Res Public Health. 2019;16(3).