Suche
Mein Konto
Suhde
Ekholm B, Spulber S, Adler M. Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus painotetuista ketjupeitteistä psykiatristen häiriöiden unettomuuteen.J Clin Sleep Med. 2020;16(9):1567-1577.
Opiskelun tavoite
Tämän tutkimuksen tavoitteena on arvioida painottujen peittojen käyttöä erilaisista psykiatrisista sairauksista kärsivien ihmisten unen parantamiseksi.
Luonnos
Satunnaistettu, kontrolloitu, sokkotutkimus Tukholman läänissä, Ruotsissa
Osallistuja
Tutkimukseen osallistui 120 potilasta, joilla oli diagnosoitu unettomuus ja yksi useista psykiatrisista häiriöistä: vakava masennus (38 %), kaksisuuntainen mielialahäiriö (40 %), yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (11 %) tai tarkkaavaisuushäiriö (11 %). Ei ollut mitään yritystä keskittyä yhteen sukupuoleen; Kuitenkin 68 % osallistujista oli naisia. Keski-ikä oli 40 vuotta ja vaihteluväli 18-77 vuotta. Keskimääräinen unettomuuden kesto oli 20,2 vuotta (SD 15,0). Suurin osa potilaista hoidettiin lääkkeillä, ja tutkijat kehottivat heitä olemaan vaihtamatta lääkkeitään tutkimuksen aikana. Lääkekäyttöön sisältyi: unilääkkeet (37 %), rauhoittavat aineet (33 %), litium (20 %), kouristuslääkkeet (14 %), psykoosilääkkeet (23 %), masennuslääkkeet (53 %) ja piristeet (9 %).
väliintuloa
Puolet osallistujista jaettiin satunnaisesti painotettuun peittoon, joka tarjosi 8 kg:n (17,6 lb) metalliketjupeiton. Kun osallistujat alun perin kokeilivat peittoa klinikalla ja huomasivat sen liian raskaaksi, heille annettiin sen sijaan 6 kg peitto. Kontrollipeite koostui samankokoisesta ja -muotoisesta muoviketjusta kuin metalli, jolloin kokonaispaino oli 1,535 kg (3,4 lb). Yksi potilas vetäytyi aikaisin ja ilmoitti ahdistuneisuuden lisääntymisestä painotetun huovan kanssa. Tutkijat arvioivat unettomuuden vakavuuden 4 viikon kuluttua. Tässä vaiheessa tutkimus avattiin seuraavaksi 12 kuukaudeksi, jolloin osallistujat joko jatkoivat painotetun peiton käyttöä tai vaihtoivat siihen, jos he olivat aiemmin kontrolliryhmässä. Heillä oli mahdollisuus valita neljästä peitosta (2 ketjuhuopaa 6 tai 8 kg tai 2 pallohuopaa 6,5 tai 7 kg). Suurin osa (112 henkilöä) jatkoi tutkimuksessa koko tutkimuksen ajan, ja ne 7, jotka kieltäytyivät, sisällytettiin lopulliseen analyysiin.
Tutkimusparametrit arvioitu
Ensisijainen tulos oli unihäiriö, joka arvioitiin Insomnia Severity Indexin (ISI) avulla, joka on vakiintunut itseraportointityökalu. ISI:ssä on 7 kohtaa, jotka lasketaan yhteen ja tulkitaan arvoiksi ≤7 (eli ei unettomuutta), 8–14 (tarkoittaa kynnyksen alapuolella olevaa unettomuutta), 15–21 (kohtalainen unettomuus) ja ≥22 (vaikea unettomuus). Toissijaiset toimenpiteet keskittyivät päiväoireisiin ja aktiivisuustasoihin. Näitä olivat aktigrafia, väsymysoireiden kartoitus ja sairaalan ahdistuneisuus- ja masennusasteikko.
Keskeiset oivallukset
Tutkijat arvioivat osallistujien vastetta ja oireiden lievitystä ISI-pisteiden mukaan. Kirjoittajat määrittelivät vasteen ISI-pisteiden laskuna 50 % tai enemmän lähtötasosta ja remissioksi ISI ≤7. Alkuarvioinnissa 4 viikon käytön jälkeen painotetun peiton ryhmässä 59,4 % oli vastannut (verrokkiryhmässä 5,4 %) ja 42,2 % oli remissiossa (verrokkiryhmässä 3,6 %). 12 kuukauden jatkumisen aikana terapeuttinen vaikutus lisääntyi, ja 92 % kaikista ensimmäistä kertaa osallistuneista vastasi ja 78 % oli remissiossa. Objektiiviset mittaukset aktigrafiaa käyttäen eivät osoittaneet merkittäviä vaikutuksia uniparametreihin, vaikka osallistujat raportoivat subjektiivisesti parantuneesta unenpidätyskyvystä. Unettomuuden paraneminen oli 26 kertaa suurempi käytettäessä painotettua huopaa kuin vertailupeitolla.
Syvä paine lisää myös oksitosiinia. Oksitosiini edistää rentoutumista, turvallisuutta ja unta.
Päivätoiminta parani merkittävästi painopeittoja käyttäneillä. Subjektiivisesti väsymysoireiden luettelo parani. Objektiivisesti katsottuna päiväaktiivisuus lisääntyi yleisesti aktigraafin mukaan, ja aktiivisuuden huippu tapahtui myöhemmin päivällä.
Lisäanalyyseissä verrattiin vastaajia (ISI:n lasku >50 %) ja ei-vastetta (ISI:n lasku < 50 %). Vastaajat osoittivat merkittävää parannusta subjektiivisesti raportoidussa unen ylläpidossa ja valveillaolojen vähenemistä nukahtamisen jälkeen aktigrafiassa. Päiväaktiivisuus lisääntyi molemmissa ryhmissä; kuitenkin ajallinen viive huippuaktiivisuudessa oli merkitsevä vain reagoineilla. Osallistujilla, jotka käyttivät painotettuja peittoja, masennus- ja ahdistuneisuusoireet vähenivät merkittävästi.
Käytännön vaikutukset
Unettomuus, johon liittyy muita psykiatrisia häiriöitä, on yleinen sairaus perusterveydenhuollossa ja erikoislääkäriasemilla. Arviolta 10–30 % aikuisista kokee unettomuutta milloin tahansa.1Erityisen huolestuttavaa on, että kun unettomuus ilmenee, se voi kestää vuosia. Näillä häiriöillä on valtavia yksilöllisiä kustannuksia heikentyneen elämänlaadun, heikentyneen päivittäisen toiminnan ja henkilökohtaisten kulujen muodossa. Keskimääräiset unettomuuden hoidon kustannukset ovat 200–1 200 dollaria vuodessa, ja unettomuudesta kärsivät työntekijät menettävät tyypillisesti 11,3 työpäivää vuodessa. Unettomuuden yhteiskunnalliset kustannukset arvioidaan 63,2 miljardiksi dollariksi vuodessa.2
Unettomuuteen saatavilla oleva lääkehoito on kaukana ihanteellisesta. Viimeaikaiset retrospektiiviset tutkimukset ovat osoittaneet, että tsolpideemin, bentsodiatsepiinien, psykoosilääkkeiden ja masennuslääkkeiden pitkäaikaiseen käyttöön liittyy lisääntynyt Alzheimerin taudin ja muun tyyppisen kognitiivisen heikkenemisen riski.3Ongelmana on myös tehottomuuden puute. Vuonna 2017 American Academy of Sleep Medicine (American Medical Associationin osa) havaitsi, että todisteet hypnoottisten lääkkeiden käytöstä ovat "heikkoja".4ja ehdotti muissa julkaisuissa, että unettomuuden kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT-I) tulisi olla ensilinjan unettomuuden hoito ja lääkkeitä tulisi käyttää vain, kun CBT-I on epäonnistunut, tai yhdessä CBT-I:n kanssa vaikeissa tai akuuteissa tapauksissa. Valitettavasti CBT-I:n lääkäreiden saatavuus ei riitä hoitamaan suurta määrää unettomuudesta kärsiviä ihmisiä.
Käyttäytymis- ja muut hoidot unettomuuteen ja psykiatrisiin häiriöihin, joilla ei ole sivuvaikutuksia, ovat ihanteellisia. Tässä tutkimuksessa yksi potilas ilmoitti olevansa ahdistuneempi käyttäessään painotettua peittoa. Erityisesti muita sivuvaikutuksia ei raportoitu.
Painotetut peitot kohdistavat tasaisen paineen koko vartalolle käyttämällä joko metalliketjuja tai lasihelmiä, jotka on ommeltu 2 kangaskerroksen väliin. Julkinen media suosittelee yleensä, että ne ovat 8–10 prosenttia henkilön painosta tai vähemmän. On olemassa useita ehdotettuja toimintamekanismeja niiden vaikutukselle unettomuuteen. Ensinnäkin niiden uskotaan toimivan samalla tavalla kuin hieronnat simuloimalla kosketusta. Tiedämme, että ihmiset nukkuvat paremmin, kun he tuntevat olonsa sosiaalisesti turvalliseksi, ja kosketus voi olla osa sitä. Syvä paine voi stimuloida hermoston parasympaattista toimintaa ja samalla vähentää sympaattista aktivaatiota. Syvä paine lisää myös oksitosiinia. Oksitosiini edistää rentoutumista, turvallisuutta ja unta.5
Suuri kysymys on, kuinka universaalia unen paraneminen on painotetun peiton käyttämisestä? Tätä ei vielä tiedetä, koska tähän mennessä on tehty vain muutamia tutkimuksia. Useita pieniä tutkimuksia on tehty painotettujen peittojen käytöstä tietyissä väestöryhmissä. Autismista kärsivillä lapsilla tehty tutkimus osoitti, että uni ei parantunut. Lapsilla, joilla oli tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriö, unettomuus parani painotetun peiton avulla, ja kroonista unettomuutta sairastavien aikuisten, jotka olivat muuten terveitä, unettomuus parani. Äskettäisessä katsausartikkelissa, joka kattaa 8 tutkimusta, todettiin, että vaikka painotettujen peittojen käytöstä ahdistuneisuuden hoidossa on näyttöä, näyttö unettomuuden hoidosta on riittämätön.6
Kysymys siis nyt kuuluu: Voimmeko suositella sitä laajalle ihmisjoukolle, joista osalla on myös erilaisia rinnakkaissairauksia? Tässä on muitakin huomioita. Ensinnäkin painotetun peiton käyttö on toimenpide, jolla ei ole raportoituja tai tunnettuja sivuvaikutuksia. On kuitenkin hyvin tiedossa, että jatkuva unettomuus vaikuttaa moniin muihin terveysongelmiin - korkeasta verenpaineesta ahdistukseen ja masennukseen. Unettomuus alentaa myös elinikäisiä tuloja ja yhteiskunnallisia kustannuksia. Painopeiton hinta on melko alhainen, ja se on hoito, joka on otettu potilaiden hyvin vastaan. Siksi tällä hetkellä voimme suositella painotettujen peittojen käyttöä unettomuuspotilaille samalla kun pidämme silmällä syntyvää kirjallisuutta.