Kotona oleva luonnollinen ympäristö vaikuttaa aivojen anatomiaan

Viite

Kühn S, Düzel S, Eibich P, et ai. Etsiessään ominaisuuksia, jotka muodostavat ”rikastetun ympäristön” ihmisillä: maantieteellisten ominaisuuksien ja aivojen rakenteen väliset assosiaatiot. tieteellinen rep . 2017; 7 (1): 1-8.

Opintotavoite

Sen määrittämiseksi, onko asuinpaikan ympäristötekijöillä mitattavissa olevia assosiaatioita määritettyjen aivojen rakenteiden morfologiaan.

Suunnittelu ja osallistuja

Spatiaalinen assosiaatiotutkimus, jossa käytettiin aivoskannauksia 341 vanhemman aikuisen toiminnallisella magneettiresonanssikuvauksella (fMRI) (keski -ikä 70,1, SD = 3,89; 131 naista), Berliinissä, Saksassa, elämää ja geokoodattuja tietoja 4 maankäyttötyypistä (kaupunkien vihreä, vesi). ja Ödland) 1 km: n säteellä osallistujien asuinpaikan ympärillä. Osallistujilla ei ollut nykyistä tai aikaisempia diagnooseja sydän- ja verisuonitauteista tai neuropsykiatrisista sairauksista. Maankäyttötiedot on otettu Urban Atlas -tapahtumasta Euroopan ympäristöviraston päivämäärästä. Tulokset tarkistettiin iän, sukupuolen, koulutuksen ja eläketulojen suhteen.

Kohdeparametri

seuraavien aivoalueiden toiminnallinen magneettikesonanssiskannaus:

• Amygdala: Limbisen järjestelmän emotionaalinen sääntelykeskus yhdistettynä vihaan, pelkoon, pelkoon ja lisääntyneeseen stressireaktioon
; ;

rakenneyhtälömallia (SEM) käytettiin suhteellisen määrän määrittämiseen, jonka kukin 4 maankäyttötyypistä käytettiin mitattujen aivoalueiden koon ja aktiivisuuden muutoksissa.

Tärkeä tieto

neljästä maankäyttötyypistä, jotka testattiin vain metsän läheisyydellä, oli mitattava vaikutus 3 aivorakenteeseen, ja näistä vain amygdala osoitti tilastollista merkitsevyyttä (β = 0,232, SE = 0,090; p = 0,010). Tämä tulos oli voimassa säteen ollessa 1 km ja pysyi merkittävänä, jos se testattiin uudelleen 500 m ja 2 km: n sädeellä.

käytännön vaikutukset

Sillä välin on oltava selvää, että altistuminen mielenterveyden luonnollisille ympäristöille voi olla hyötyä, mukaan lukien mieliala, huomio ja muisti 1 sekä sairastuvuus ja kuolleisuus. 2 Tämä nykyinen tutkimus osoittaa, että tämä avain anatomisesti muutokset voivat tapahtua pidempien ympäristökuormien kautta. Erityisesti metsien välinen yhteys ja muutokset amygdala-toiminnassa osoittavat, että metsäalueiden elämä ei vain edistä akuuttia rentoutumisen tunnetta altistumisen aikana, vaan myös lisääntynyttä pitkäaikaista vastustuskykyä negatiivisille tunteille, kuten pelko ja viha uudelleen suunnittelemalla aivoja

Tämä ei ole yllättävää, koska aivojen neuroplastinen kapasiteetti on tunnistettu vuosikymmenien ajan.

Tämä tutkimus jatkaa nahkakaarien ja kollegoiden uraauurtavaa työtä, jotka osoittivat, että hänen lapsuutensa ympärillä oleva vihreä voi vaikuttaa aikuisen limbaaliseen järjestelmään. 3 Pohjimmiltaan maaseudun lapsuus voi hyötyä siitä, kuinka ihmisen (erityisesti amygdala ja pacc) aivot stressiä aikuisena jalostettuna ja havaittu monien vuosien ajan siirtymisen jälkeen. Tämä muistuttaa tutkimusta, joka osoittaa, että toiminnalla, kuten meditaatioharjoittelu, voi olla positiivisia vaikutuksia emotionaaliseen reaktiivisuuteen ja vastaavaan limbisen järjestelmän toimintaan, joka jää vuosia alkuperäisen meditaatiokoulutuksen jälkeen.

Tämä ei ole yllättävää, koska aivojen neuroplastinen kapasiteetti on tunnistettu vuosikymmenien ajan. ^{5 1940 -luvun lopusta lähtien on tehty tutkimuksia rotilla, jotka osoittivat "ympäristön rikastumisen" vaikutukset aivojen rakenteisiin sekä vastaavaan käyttäytymiseen, mielialaan ja muistiin. Rikastetut ympäristöt ovat vakiokäytäntöjä eläintieteellisissä ympäristöissä, joilla on tunnettuja vaikutuksia eläinten aivojen rakenteeseen ja toimintaan sekä sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen. 8 On järkevää, että he elävät myös ihmisiin vaikuttavat ihmiset.}

ihmisille tämä tilanne on yhä enemmän kaupunkiympäristö. Yhdysvaltain vuoden 2010 määrän mukaan yli 80 % Yhdysvaltain väestöstä asuu kaupunkialueella, jolloin jatkuvan kaupunkien kasvun ennusteet ovat saatavilla. 9 Tämä eroaa suuresti ympäristöyhteydestä, jossa ihmiset ovat kehittyneet ja johon olemme optimaalisesti mukautettuja käsitteiden, kuten Eo Wilson 10 : n tai Ulrichsin psyko-evoluutiostressiteorian biofiliahypoteesien mukaan. 11 Kaupunkiympäristö tuottaa monia stressitekijöitä, mukaan lukien liikenne, melujen pilaantuminen, ilman pilaantuminen ja väestötiheys, joilla on kaikki mitattavissa olevat haitalliset vaikutukset kaupunkiin. Tunnetaan, konsepti, joka oli muotoiltu vuonna 1977 13 ja siitä lähtien tutkittiin hyvin. Kaupunkiympäristöissä skitsofrenia -määrät jopa 2,5 kertaa korkeammat, jopa sen jälkeen kun otetaan huomioon syyt, miksi tämän taudin ihmiset voivat mieluummin muuttaa kaupunkeihin (esim. Psykiatrisiin palveluihin parempi pääsy).

Vaikka ympäristö- ja yksilöllisten tekijöiden monimutkaisen vuorovaikutuksen ymmärtämiseksi on vielä tehtävä enemmän työtä, on selvää, että ympäristömme on enemmän kuin vain passiivinen osa kokemustamme. Ne ovat olennainen osa sitä, mikä määrittelee mielemme ja kehomme terveyden.

rajoitukset

Tämä oli kohorttitutkimus, jonka ihmiset asuivat valitsemissaan huoneistoissa, ei kokeellisessa suunnittelussa. Siksi ei ole mahdollista määrittää maankäyttötyypin syy -yhteyttä näiden tulosten perusteella. Tämä tutkimussuunnittelu on kuitenkin laajalle levinnyt kansanterveystutkimuksessa, koska olisi epäeettistä ja erittäin kallista määrittää eri asuinpaikkoja erottamatta ja vaatia osallistujia asumaan siellä useita vuosia.

Toinen tutkimuksen rajoitus on 9 vuoden kuilu maankäyttötietojoukon (2006) ja Brain Scandats (2015) välillä. Vaikka Berliinin maankäytön tyyppi ei muutu kovin nopeasti, on mahdollista, että vuoden 2015 maakäyttötiedot olisivat erilaisia ​​ja vaikuttavat siten tietotuloksiin.

​​Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin vain 1 km: n sädettä osallistujien asuinosoitteista, ei siellä, missä he viettivät aikansa tai mitä he katsoivat. On mahdollista, että heidän ympäristön pilaantuminen oli jonkin verran erilainen kuin tämä tutkimus. Esimerkiksi tutkimuksessa ei mitattu kuinka paljon aikaa osallistujat viettivät talonsa ulkopuolella tai katsoivat ikkunoistaan ​​tai kuinka paljon aikaa vietettiin näissä paikoissa. Osallistujien keski -ikä (70 vuotta) on kuitenkin todennäköistä, että merkittävä osa ajasta vietettiin tässä paikassa.

Päätelmät

Tämä tutkimus täydentää tutkimusta, jonka mukaan ympäristötekijät vaikuttavat rakenteellisiin muutoksiin stressiin liittyvillä aivojen alueilla. Lääkärit voivat sisällyttää nämä tiedot kliinisten kohtaamistensa näkökohtiin, jotka joko viittaavat potilaan sairaushistoriatutkimukseen (esim. "Kuinka vihreä se on heidän asuinpaikassaan?") Tai suosituksia terapeuttisista eduista (esim. Reseptit lisääntyneelle altistumiselle viheralueille).