Suche
Mein Konto
![Bezug Jia BB, Yang ZX, Mao GX, et al. Gesundheitlicher Effekt von Waldbaden bei älteren Patienten mit chronisch obstruktiver Lungenerkrankung. Biomed Environ Sci. 2016;29(3):212-218. Design und Teilnehmer Achtzehn Patienten (im Alter von 61–79) mit chronisch obstruktiver Lungenerkrankung (COPD), die in Hangzhou, China, lebten, wurden entweder in einen Wald oder in eine städtische Umgebung gebracht und dort drei Stunden lang (1,5 h morgens und nachmittags, am selben Tag) herumlaufen gelassen. Alle Teilnehmer waren vor dem Studiendatum mindestens 6 Wochen ohne ein signifikantes respiratorisches Ereignis geblieben, und es gab keine statistisch signifikanten Unterschiede bei den wichtigsten medizinischen Parametern (Body-Mass-Index [BMI]Ruheblutdruck oder Herzfrequenz, …](https://natur.wiki/cache/images/SIBO-and-Anti-Inflammatories-Boswellia-Curcumin-jpg-webp-1100.webp)
Suhde
Jia BB, Yang ZX, Mao GX, et ai. Metsässä kylpemisen terveysvaikutukset iäkkäillä kroonista obstruktiivista keuhkosairautta sairastavilla potilailla.Biomed Environ Sci. 2016;29(3):212-218.
Suunnittelu ja osallistujat
Kahdeksantoista keuhkoahtaumatautia (COPD) sairastavaa 18 Kiinan Hangzhoussa asuvaa potilasta vietiin joko metsään tai kaupunkiympäristöön ja annettiin kävellä 3 tuntia (1,5 tuntia aamulla ja iltapäivällä samana päivänä). Kaikki osallistujat olivat olleet vähintään 6 viikkoa ilman merkittävää hengitystapahtumaa ennen tutkimuspäivää, eikä tilastollisesti merkitseviä eroja ollut keskeisissä lääketieteellisissä parametreissä (painoindeksi [BMI], lepoverenpaine tai syke, pakotettu uloshengitystilavuus [FEV]1, FEV1/pakotettu vitaalikapasiteetti [FVC] modifioitu Medical Research Councilin (mMRC) hengenahdistustestitulosten asteikolla) ja ryhmien välillä.
Kohdeparametrit
Metsän fysiologisten vaikutusten mittaamiseksi kaupunkiympäristöön verrattuna seuraavien biomarkkerien pitoisuudet veressä mitattiin ennen altistumista ja sen jälkeen:
- Immunologische T-Zellantwort: CD8+, natürliche Killerzellen (NK) und NKT-ähnliche Zellen, insbesondere Zellen, die die zytolytischen Enzyme Perforin und Granzyme exprimieren, die Hauptkomponenten der Pathogenese von COPD;1 mittels Durchflusszytometrie gemessen.
- Entzündungsfördernde Zytokine: Interferon (IFN)-γInterleukin (IL)-6, IL-8, IL-1β, Tumornekrosefaktor (TNF)-aund C-reaktives Protein (CRP), die alle als Teil des Pathomechanismus von COPD erhöht sind;2 gemessen mittels Enzyme-linked Immunosorbent Assay (ELISA).
- COPD-Biomarker: Lungen- und aktivierungsreguliertes Chemokin (PARC)/Chemokin (CC-Motiv) Ligand 18 (CCL-18); Surfactant-pulmonal-assoziiertes Protein D (SP-D); Gewebeinhibitor von Metalloproteinase (TIMP)-1; gemessen über ELISA.
- Neuroendokrine Marker: Serumcortisol und Epinephrin
Lisäksi suoritettiin pre-post psykometrinen mittaus mielialaprofiilin (POMS) avulla.
Keskeiset oivallukset
Virtaussytometria osoitti perforiinia ilmentävien CD8+-, NK- ja NKT-kaltaisten solujen osuuden merkittävän pienenemisen. Tämä lasku havaittiin sekä metsä- että kaupunkiryhmissä, mutta se oli paljon suurempi (ja tilastollisesti merkitsevä) metsäryhmässä. Kokonais- ja grantsyymejä ilmentävien T-solujen tasot eivät muuttuneet merkittävästi metsä- tai kaupunkiryhmissä.
Onko mahdollista, että metsäterapia tehostaa immuunijärjestelmää taistelemaan syöpää vastaan samalla kun se vähentää keuhkoahtaumataudin lisävaurioita?
Entsyymi-immunosorbenttimääritys osoitti merkittäviä laskuja kaikissa tulehdussytokiinissa ja COPD-biomarkkereissa vain Wald-ryhmän osallistujilla. Tilastollinen merkitsevyys saavutettiin IFN-sytokiinien vähenemiselle.γIL-6, IL-8, IL-1p ja CRP sekä biomarkkerit PARC/CCL-18 ja TIMP-1. Kaupunkiryhmällä oli tulehduksellisia sytokiini- ja biomarkkerituloksia, jotka joko eivät muuttuneet tai lisänneet pre-post-altistusta (IL-8, TIMP-1). Seerumin kortisolin ja epinefriinin tasot laskivat myösP<0,05) metsäryhmässä, kun taas kaupunkiryhmässä se kasvaa.
Psykometriset testit paljastivat tilastollisesti merkitsevän laskun POMS-mittauksissa jännitys-ahdistuneisuudessa, masennuksessa-masennus ja viha-aggressiivisuus metsäryhmässä. Kaupunkiryhmässä ei mitattu merkittäviä muutoksia.
Käytännön vaikutukset
Tämä tutkimus laajentaa empiiristä työtä metsän ilmakylvystä (Shinrin-yokujapaniksi) värväämällä kliinisesti merkittävästä populaatiosta – keuhkoahtaumatautipotilaita. Tähän mennessä metsäterapian tutkimuksessa on käytetty ensisijaisesti terveitä koehenkilöitä tutkivassa yrityksessä ymmärtää relevantteja psykofysiologisia mekanismeja.3.4Kliinisiä tuloksia sairaissa populaatioissa tutkivien tutkimusten määrä on pieni ja rajoittuu tällä hetkellä pääasiassa syövän hoitoon.5.6Tässä nykyisessä tutkimuksessa niin laajan valikoiman immunologisten, tulehdusten, neuroendokriinisten ja COPD-biomarkkerien väheneminen vain 3 tunnin altistuksen jälkeen metsäympäristössä tarjoaa vahvan alustavan tuen metsäterapian hyödyllisille vaikutuksille hengitystiesairauksia sairastaville potilaille.
Aiemmat metsäterapiatutkimukset ovat yleensä tukeutuneet kardiovaskulaarisiin biomarkkereihin (esim. sykevaihtelu). [HRV]verenpaine) tai psyko-neuro-immuno-endokrinologinen tetradi.7Tietojen kerääminen muiden elinjärjestelmien tiloista, kuten: B. keuhkosairaudet, auttaa laajentamaan metsäterapian hyödyt puhtaasti "stressin vähentämismallin" lisäksi laajasti sovellettavaksi ja todella kokonaisvaltaiseksi interventioon.
On mielenkiintoista huomata perforiinia ilmentävien T-solujen väheneminen tässä tutkimuksessa. Suurin osa papereista aiheestaShinrin-yokumukaan lukien tutkimus, joka teki tästä metsäterapian näkökulmasta kuuluisan, näytä yksilisätäNK-soluissa ja perforiini/grantsyymiaktiivisuus metsäaltistuksen jälkeen.8.9Näiden tutkimussarjojen välillä on liian monia tuntemattomia, jotta voitaisiin sanoa, miksi tällaisia poikkeavia tuloksia esiintyy samanlaisilla altistuksilla. Tulosten tilastollisesta merkityksestä huolimatta tämä oli vain pilottitutkimus, joten tietojen tulkinta on ennenaikaista.
Tätä silmällä pitäen yksi pilottitutkimusten tavoitteista on luoda lisää hypoteeseja. On mahdollista, että erityyppiset metsäfloorat tuottivat erilaisia fytonsidisia terpeenejä, mikä johti NK-solujen vähenemiseen tyypillisesti mitatun lisäyksen sijaanShinrin-yokuOpinnot. Aromaterapeuttisten yhdisteiden kasvillisuuden ja/tai ilman pitoisuusanalyysi auttaisi vastaamaan tähän kysymykseen.10Tai ehkä metsäterapialla on jonkinlainen moduloiva tai "kokemuksellinen amfoteerinen" ominaisuus, joka auttaa ihmisen fysiologiaa tunnistamaan, mitä terveyden palauttamiseksi tarvitaan. Onko mahdollista, että metsäterapia tehostaa immuunijärjestelmää taistelemaan syöpää vastaan samalla kun se vähentää keuhkoahtaumataudin lisävaurioita? Voidaanko samaa kykyä käyttää immuunisäätelysairauksiin, kuten autoimmuunisairauksiin? Nämä kysymykset ovat puhtaasti spekulatiivisia, mutta niitä kannattaa tutkia lisätutkimuksen avulla.
rajoituksia
Kuten edellä mainittiin, tätä pilottitutkimusta ei voida tulkita kliinisesti merkitykselliseksi sen pienen näytekoon vuoksi. Olennainen biomarkkeri kuitenkin laskee (monetP<0,05 taso) metsä- ja kaupunkialtistumisesta viittaa siihen, että kliinisesti merkittäviä fysiologisia muutoksia tapahtuu. Tarvittaisiin suurempia tutkimuspopulaatioita, joilla on suurempi väestöllinen vaihtelu, jotta väitteet voidaan tehdä vahvemmiksi.
Tutkimuksen tekijät eivät sisällyttäneet mitään numeerista dataa tutkimukseensa, vaan päättivät esittää tulokset yksinomaan pylväskaavioiden avulla. Vaikka tämä antaa viitteitä suhteellisista muutoksista mittauksissa ennen sen jälkeen ja metsä- ja kaupunkiryhmien välillä, se rajoittaa hyödyllistä keskustelua numeerisista prosentuaalisista muutoksista akateemisen ja kliinisen yleisön kanssa. Olisi hyödyllistä sisällyttää raakatiedot taulukkoon.
Lopuksi, keuhkoahtaumatautien vakavuuden toiminnallisia mittauksia ei suoritettu metsä-/kaupunkialtistuksen jälkeen keuhkojen toiminnan tilan muutosten arvioimiseksi. Lisätutkimuksia, joissa käytetään pre-post FEV1- ja/tai FEV1/FVC-mittauksia, tarvitaan, jotta voidaan ymmärtää, kuinka metsäterapia voi hyödyttää keuhkosairautta sairastavia potilaita.
Johtopäätös
Tämä tutkimus edistää metsäterapian ymmärtämistä ja terapeuttista potentiaalia tarkastelemalla sen vaikutuksia uuden kliinisen sairauden (COPD) kontekstissa ja tarjoaa vakuuttavia alustavia tuloksia. Se herättää myös enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia; mikä tärkeintä, miten testattu vaikutusmekanismi (sytotoksiset T-solut) reagoi toisin kuin muut tutkimukset, joissa on käytetty samaa interventiota? Se, että lopullinen lopputulos voi olla sama (eli potilaat siirtyvät pois sairaudesta ja lähemmäs terveydentilaa) riippumatta siitä, minkä kliinisen tilan metsässä aika hoitaa, puhuu ihmiskehon ihmeistä ja mysteereistä sekä ihmisen parantavasta voimasta.verrattuna medicatrix naturaan.