Metsän uimisen vaikutukset vanhemmille keuhkoahtaumataudille

Veröffentlicht:

Von:

Viite Jia BB, Yang ZX, Mao GX, et ai. Metsän uimisen terveysvaikutus vanhemmilla potilailla, joilla on krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus. Biomed Environ Sci. 2016; 29 (3): 212-218. Suunnittelu ja osallistujat kahdeksantoista potilasta (61–79 -vuotiaana), joilla oli krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus (COPD), jotka asuivat Kiinassa Hangzhoussa, tuotiin joko metsään tai kaupunkiympäristöön ja jätettiin kolme tuntia (1,5 tuntia aamulla ja iltapäivällä, samana päivänä). Kaikki osallistujat olivat pysyneet ilman merkittävää hengitystitapahtumaa vähintään 6 viikkoa ennen tutkimuspäivää, eikä tärkeimpien lääketieteellisten parametrien (kehon massaindeksi [BMI] lepää tulvapaine tai syke ollut tilastollisesti merkittäviä eroja, ...
(Symbolbild/natur.wiki)

Viite

Jia BB, Yang ZX, Mao GX, et ai. Metsän uimisen terveysvaikutus vanhemmilla potilailla, joilla on krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus. Biomed Environ Sci . 2016; 29 (3): 212-218.

Suunnittelu ja osallistuja

Kahdeksantoista potilasta (61–79 -vuotiaana), joilla oli krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus (COPD), jotka asuivat Kiinassa, tuotiin joko metsään tai kaupunkiympäristöön ja jätettiin kolme tuntia (1,5 tuntia aamulla ja iltapäivällä, samana päivänä). Kaikki osallistujat olivat pysyneet ilman merkittävää hengitystitapahtumaa vähintään 6 viikkoa ennen tutkimuspäivää, eikä tärkeimpiä lääketieteellisissä parametreissa ollut tilastollisesti merkittäviä eroja (kehon massaindeksi [BMI] lepotulvapaine tai syke, pakotettu vanhenemismäärä [FEV] 1, FEV1/pakotettu elintärkeä kapasiteetti [FVC] DYSPNOE -laajuus modifioidun lääketieteellisen tutkimuksen (MMRC) välillä). opiskelu.

Kohdeparametri

Metsän fysiologisten vaikutusten mittaamiseksi kaupunkiympäristöön verrattuna seuraavien biomarkkereiden veritasot mitattiin ennen ja jälkeen altistumisen:

  • Immunologinen T-soluvaste: CD8+, luonnolliset tappajasolut (NK) ja NKT: n kaltaiset solut, erityisesti solut, jotka ekspressoivat sytolyyttisiä entsyymejä perforiini ja grantsyymit, keuhkoahtausgeneesin pääkomponentit;
  • Tulehdukselliset sytokiinit: interferoni (IFN)- γ interleukiini (IL) -6, IL-8, IL-1β, tuumorinekroositekijä (TNF)- A ja C Reaktiiviset (CRP), kaikki COPD: n patreenismin osana; 2 mitattu entsyymi-vasemmalla immunosorbenttimäärityksellä (ELISA).
    • ; Pinta-aktiiviset keuhkoihin liittyvä proteiini D (SP-D); Metalloproteinaasikankaan estäjä (TIMP) -1; Mitattu Elisa.
  • Neuroendokriininen merkki: Serumcortisol ja epinefriini

Lisäksi psykometrinen pre-post-mittaus suoritettiin mielialatilojen (POM) profiililla.

Tärkeä tieto

Virtaussytometria osoitti merkittävän vähenemisen rei'itettyjen CD8+, NK- ja NKT-kaltaisten solujen osuudessa. Tämä lasku löydettiin sekä metsästä että kaupunkiryhmästä, mutta se oli paljon suurempi metsäryhmässä (ja tilastollisesti merkitsevä). Kokonais- ja grantsyymilääkevien T-solujen arvot eivät muuttuneet merkittävästi metsässä tai kaupungin ryhmässä.

Onko mahdollista, että metsäterapia säätelee immuunitoimintaa syövän torjumiseksi, kun sitä säännellään estää COPD: n lisää vaurioita?

Entsyymiin sitoutunut immunosorbenttimääritys osoitti vain kaikkien tulehduksellisten sytokiinien ja keuhkoahtaumataudin biomarkkereiden merkittävää laskua metsäryhmän osallistujien keskuudessa. IFN -sytokiinien vähentämiseksi saavutettiin tilastollinen merkitsevyys. y , IL-6, IL-8, IL-1β ja CRP sekä biomarkkeri Parc/CCL-18 ja TIMP-1. Kaupunkiryhmässä oli tulehduksellisia sytokiinien ja biomarkkereiden tuloksia, jotka joko eivät muuttaneet tai lisääntyneet post-altistumista (IL-8, TIMP-1). Kortisolin ja epinefriinin seerumin tasot laskivat myös metsäryhmälle ( p <0,05) kasvaessaan kaupunkiryhmään.

psykometriset testit osoittivat tilastollisesti merkitsevää POMS-jännityksen pelon, masennuksen vähäisyyden ja vihan aggression vähenemistä metsäryhmässä. Kaupunkiryhmälle ei mitattu merkittäviä muutoksia.

käytännön vaikutukset

Tämä tutkimus laajentaa metsäilma-uima-empiiristä työtä ( Shinrin-Yoku japanilainen) rekrytoimalla kliinisesti merkittäviä väestöpotilaita keuhkoahtaumataudin kanssa. Toistaiseksi metsäterapiatutkimus on pääosin käytetty terveitä kohteita tutkivassa yrityksessä ymmärtää asiaankuuluvia psykofysiologisia mekanismeja. 3.4 Niiden tutkimusten lukumäärä, joissa tutkitaan kliinisiä tuloksia sairaiden väestöryhmissä, on alhainen ja rajoittuu pääasiassa syövän hoitoon. Immunologisten, tulehduksellisten, neuroendokriinisten ja keuhkoahtaumataudin biomarkkereiden monimuotoisuus vain 3 tunnin altistumisen jälkeen metsäisessä ympäristössä, mikä on vahva ensimmäinen tuki metsäterapian positiiviselle vaikutukselle hengityselinsairauksien potilaille.

Aikaisemmat metsähoitoa koskevat tutkimukset perustuvat yleensä kardiovaskulaarisiin biomarkkereihin (esim. Sykevaihtelu). [HRV] verenpaine) tai psyko-neuro-immuno-endokrinologiatetra. B. Keuhkosairaudet auttavat laajentamaan metsäterapian hyötyjä "stressin lievittämiseen" perustuvan mallin laajaan ja todella kokonaisvaltaiseen interventioon.

On mielenkiintoista määrittää tässä tutkimuksessa perforiinia ekspressoivien T-solujen hyväksyminen. Suurin osa shinrin-yoku -lehteistä, mukaan lukien tutkimus, joka on tehnyt tästä metsäterapian näkökulmasta kuuluisan, osoittaa NK-Zell-UND-perforiini/grantsyym-aktiivisuuden lisääntymistä metsän altistumisen mukaan. 8.9 tuntemattomia on liian paljon sanoa, miksi tällaiset erilaiset tulokset samanlaisia ​​valotus tapahtuu. Tulosten tilastollisesta merkityksestä huolimatta tämä oli vain pilottitutkimus, joten tietojen tulkinta on ennenaikaisesti.

Tätä taustaa vasten yksi pilottitutkimuksista on tuottaa enemmän hypoteeseja. Mahdollisesti erityyppiset metsäkasvit tuottavat erilaisia ​​fytonisia terpsiä, mikä oli enemmän NK-solujen vähenemistä kuin tyypillisesti mitattujen nousu shinrin-yoku -tutkimukset. Aromaterapiayhteyksien kasvillisuus- ja/tai ilmanpitoisuusanalyysi auttaisi vastaamaan tähän kysymykseen. 10 tai ehkä metsäterapialla on minkäänlaista moduloivaa tai "konkreettista amfoter" -ominaisuutta, joka auttaa tunnistamaan henkilön fysiologian terveyden palauttamiseksi. Onko mahdollista, että metsäterapia säätelee immuunitoimintaa syövän torjumiseksi, koska sitä säännellään estää keuhkoahtaumataudin lisää vaurioita? Voisiko samaa kykyä käyttää immuunijärjestelmän säätelysairauksiin, kuten autoimmuunisairauksiin? Nämä kysymykset ovat puhtaasti spekulatiivisia, mutta on syytä tutkia niitä jatkotutkimuksilla.

rajoitukset

Kuten edellä mainittiin, tätä pilottitutkimusta ei voida tulkita kliinisesti merkitykselliseksi sen pienen näytteen koon vuoksi. Olennainen biomarkkeri kuitenkin vähenee (monet p <0,05 tasosta) metsästä vs. kaupungin altistumisesta osoittavat, että kliinisesti merkittäviä fysiologisia muutoksia tapahtuu. Suuremmat tutkimuspopulaatiot, joilla on suurempi väestörakenteen variaatio, olisi tarpeen merkityksellisempien väitteiden esittämiseksi.

Tutkimuksen kirjoittajat eivät ole sisällyttäneet mitään numeerista tietoa julkaisuunsa, ja sen sijaan päättivät esitellä tuloksensa yksinomaan baarikaavioiden kautta. Vaikka tämä antaa osoituksen pre-post-toimenpiteiden suhteellisesta muutoksesta sekä metsä- ja kaupunkiryhmien välillä, se rajoittaa hyödyllistä keskustelua numeerisesta prosentuaalisesta muutoksesta akateemisten ja kliinisten kuuntelijoiden kanssa. Olisi hyödyllistä sisällyttää raakatiedot taulukkoon.

Lopuksi, keuhkoahtaumataudin vakavuusasteen toiminnallisia mittauksia ei suoritettu metsän/kaupungin altistumisen jälkeen keuhkojen toiminnan tilan muutosten arvioimiseksi. Jatkotutkimukset pre-fev1- ja/tai FEV1/FVC-toimenpiteillä on välttämätöntä ymmärtää, kuinka metsäterapia voisi hyödyttää keuhkosairauksia sairastavia potilaita.

Fazit

Tämä tutkimus edistää metsäterapian ymmärrystä ja terapeuttista potentiaalia tutkimalla sen vaikutuksia uuden kliinisen sairauden (COPD) yhteydessä ja tarjoamalla vakuuttavia väliaikaisia ​​tuloksia. Se herättää myös enemmän kysymyksiä kuin vastaa; Ennen kaikkea miten testattu toimintamekanismi (sytotoksiset T -solut) voidaan reagoida toisin kuin muut tutkimukset, joissa on käytetty samaa interventiota? Se tosiasia, että lopullinen tulos voi olla sama (ts. Potilaat siirtyvät pois sairaudesta ja lähempänä terveydentilaa), riippumatta metsän ajankohtaan hoitamasta kliinisestä tilasta, puhuu ihmiskehon ihmeistä ja salaisuuksista ja Medicatrix Naturae parantavasta voimasta .

  1. y. Tang, X. Li, M. Wang et ai. Lisääntynyt NK-solujen, NKT: n kaltaisten solujen ja NK: n estävien reseptoreiden lukumäärä potilaiden perifeerisessä veressä, joilla on kroonisesti obstruktiivinen keuhkosairaus. Clin Dev Immunol . 2013; 2013: 721782.
  2. Chung Kf. Sytokiinit kroonisessa obstruktiivisessa keuhkosairaudessa. Eur Respir J Suppl . 2001; 34: 50s 59er.
  3. Lee J., Tsunetsugu Y., Takayama N., et ai. Metsäterapian vaikutus sydän- ja verisuonirelaksaatioon nuorilla aikuisilla. todistepohjainen komplementin ikääntyvä med . 2014; 2014: 834360.
  4. Laulu C, IKEI H, Igarashi M, Miwa M, Takagaki M, Miyazaki Y. Nuorten miesten fysiologiset ja psykologiset reaktiot kevätkävelyillä kaupunkipuistoissa. J Physiol Anthropol . 2014; 33 (8): 1-7.
  5. Kim BJ, Jeong H, Park S, Lee S. Metsän adjuvanttisyöpäterapia luonnon sytotoksisuuden parantamiseksi kaupunkinaisilla naisilla, joilla on rintasyöpä: alustava tulevaisuuden interventiotutkimus. eur j integr. Med . 2015; 7 (5): 474-478.
  6. Nakau M., Imanishi J., Imanishi J., et ai. Syöpäpotilaiden pastoraalinen hoito integroidun lääketieteen kautta kaupungin vihreässä: pilottitutkimus. Tutustu J Sci Heal . 2013; 9 (2): 87-90.
  7. Haluza D, Schönbauer R, Cervinka R. Vihreät kansanterveyden näkökulmat: Narratiivinen katsaus ulkona kokemuksen fysiologisista vaikutuksista. int J Environ Res Public Health . 2014; 11 (5): 5445-5461.
  8. Lee J, Li Q, TyrVäinen L, et ai. Luonnollinen terapia ja ennaltaehkäisevä lääketiede. Julkaisussa: Maddock J, toim. kansanterveys - sosiaalinen ja käyttäytymisterveys . Intech; 2012: 325-350.
  9. Li Q, Nakadai A, Matsushima H, et ai. Fytontsidit (välttämättömät puuöljyt) indusoivat ihmisen luonnollisten tappajasolujen aktiivisuuden. immunopharmacol -immunotoksikoli . 2006; 28 (2): 319-333.
  10. Geonwoo K, Park B. Kyushu -yliopiston metsissä olevien tärkeiden puulajien parantamisympäristöt: tapaustutkimus. j. FAC AGR, Kyushu Univ . 2015; 60 (2): 477-483.