Psyykkinen koulutus: Positiiviset ajatukset terveydelle ja hyvinvoinnille

Psyykkinen koulutus: Positiiviset ajatukset terveydelle ja hyvinvoinnille

maailmassa, jossa stressi ja negatiiviset ajatukset määrittävät arjen elämän, henkisen koulutuksen on tulossa yhä tärkeämmäksi. Mutta miten henkinen koulutus todella toimii ja mikä tieteellinen näyttö on positiivisten ajatusten tehokkuuden vuoksi terveyteen ja hyvinvointiin? Tämä artikkeli valaisee mielen ja kehon välistä kiehtovaa yhteyttä, esittelee käytännöllisiä menetelmiä ja mielenterveyskoulutuksen tekniikoita ja analysoi positiivisen ajattelun mitattavissa olevia vaikutuksia. Näyttämällä nykyisiä opintotuloksia saat syvemmän käsityksen ajatusten voimasta ja huomaat, kuinka voit kasvattaa kaivoa kestävästi mielenterveyskoulutuksen kautta. Upota mielenterveyden koulutuksen tiede ja inspiroi sitä, kuinka voit käyttää positiivisia ajatuksia terveydellesi.

henkisen koulutuksen tieteelliset perusteet: Ajatusten ja terveyden välinen yhteys

Tieteellinen tutkimus on toistuvasti osoittanut, että psyyken ja fyysisen terveyden välillä on syvä yhteys. Konseptit, kuten psykoni -käsitteet, kuvaavat, kuinka ajatukset ja tunteet voivat vaikuttaa suoraan immuunijärjestelmään. Tämän yhteyden perustana on ymmärtää, että stressillä ja negatiivisilla ajattelukuvioilla on negatiivinen vaikutus immunologisiin markkereihin ja siten lisäävät alttiutta sairauksille.

Tämän yhteyden tieteellisen tutkimuksen keskipisteessä ovat mekanismit, joita hermosolujen aktiivisuudet (ajatukset ja tunteet) ovat vuorovaikutuksessa fysiologisten prosessien kanssa. Keskeinen mekanismi on stressihormonien, kuten kortisolin, vapautuminen, joka vaikuttaa suoraan immuunijärjestelmään. Tutkimukset ovat osoittaneet, että säännöllisten henkisen koulutusmenetelmien, kuten meditaation ja tietoisuuden, on osoitettu vähentävän kortisolitasoa ja siten niiden vaikutusta fyysiseen terveyteen.

Toinen tärkeä käsite on neuroplastisuus, aivojen kyky organisoida itsensä vastauksena kokemuksiin, käyttäytymiseen ja ympäristömuutoksiin. Mielenterveyskoulutus käyttää tätä plastisuutta aiheuttamaan muutoksia aivojen alueilla kohdennetuilla harjoituksilla, jotka ovat vastuussa stressin, tunteiden säätelyn ja huomion selviytymisestä. Tällä tavoin se osoitettiin useissa tutkimuksissa, että pitkän aikavälin henkinen koulutus johtaa eturauhasen aivokuorikerrosten sakeutumiseen, johon liittyy parantunut päätöksenteko ja emotionaalinen vakaus.

Eri tieteelliset tutkimukset tukevat henkisen koulutuksen tehokkuutta sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä. Psykosomaattisen lääketieteen lehdessä julkaistu metaanalyysi osoittaa esimerkiksi selkeän yhteyden meditaation ja mielenterveyden koulutuksen ja henkisen ja fyysisen terveyden parantamisen välillä.

psykosomaattisen lääketieteen päiväkirja

Yhteenvetona tieteellinen tutkimus vahvistaa näkemyksen, jonka mukaan henkinen koulutus ei ole vain arvokas menetelmä yleisen kaivojen lisäämiseksi, vaan se edustaa myös tehokasta välinettä ehkäisemiseksi ja tukemiseksi sairauksien selviytymisessä.

henkisen koulutuksen menetelmät ja tekniikat: käytännöllinen lähestymistapa arkielämään

henkinen koulutus sisältää erilaisia ​​menetelmiä ja tekniikoita, joiden tarkoituksena on vaikuttaa positiivisesti ajatuksiin, tunteisiin ja viime kädessä myös ihmisen käyttäytymiseen. Tavoitteena on lisätä henkistä voimaa, mikä on erityisen tärkeää stressaavissa tilanteissa tai saavuttaa henkilökohtaisia ​​tavoitteita. Ydinkoulutuksen ydinmenetelmiä ovat:

• visualisointitekniikat: Ne sisältävät henkisen pelin tulevien tapahtumien tai tilanteiden kautta sopeutuakseen optimaalisesti niihin ja osoittamaan positiivisia tuotoksia.
• Mindfulness ja meditaatio: keskittymällä nykyiseen hetkeen ja tietoiseen käsitykseen sensaatioista, ajatuksista ja tunteista, itsevarmuus paranee. Tämä auttaa vähentämään stressiä ja edistämään emotionaalista säätelyä.
• Objektiivitekniikat: Erityisten, mitattavissa olevien, saavutettavissa olevien, asiaankuuluvien ja aikataulun tavoitteiden (älykkäät kriteerit) formulointi tukee henkilökohtaisten tavoitteiden motivaatiota ja systemaattista vainoa.
• Vahvistukset: Positiivisten uskomusten säännöllinen toisto on tarkoitettu auttamaan itsevarmuuden rakentamisessa ja negatiivisten ajattelumallien läpi.

Näiden tekniikoiden toteuttaminen jokapäiväisessä elämässä voidaan suorittaa kohdennetun koulutuksen ja käytännön avulla. Johdonmukaisuus on tässä ratkaisevan tärkeää, koska henkisen koulutuksen vaikutukset ovat usein näkyviä vain, kun niitä käytetään säännöllisesti ja pitkään. Monille ihmisille pääsy henkiseen koulutukseen alkaa lyhyillä päivittäisillä harjoitteluyksiköillä, jotka ovat vähitellen laajentuneet.

Näiden menetelmien käyttö tapahtuu yhä enemmän myös kliinisissä yhteyksissä tukemaan potilaita pelkojen, masennuksen ja stressin selviytymisessä. Tutkimukset osoittavat, että tekniikoilla, kuten meditaatio ja tietoisuus, voi olla positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen. Esimerkiksi Goyal et ai. (2014), julkaistu JAMA: n sisälääketiede, joka voi auttaa tietoisuuden meditaatiota pelon ja masennuksen oireiden vähentämiseksi.

Menestyvä henkinen koulutus ei siis vain edellytä tekniikoiden tietämystä ja soveltamista, vaan myös perustavanlaatuista ymmärrystä siitä, kuinka nämä tekniikat voivat vaikuttaa ajatuksiin, tunteisiin ja käyttäytymiseen. Yksittäisellä sopeutumisella henkilökohtaisiin tarpeisiin ja mieltymyksiin on keskeinen merkitys, jotta saadaan suurin mahdollinen hyöty henkisestä koulutuksesta.

Positiivisen ajattelun mitattavissa olevat vaikutukset kaivoon: Nykyisten tutkimustulosten analyysi

tutkimukset ovat viime vuosina valaisineet yhä enemmän positiivisen ajattelun mitattavissa olevia vaikutuksia ihmisen kaivoon. Tutkimus keskittyy eri näkökohtiin, kuten stressin vähentämiseen, mielenterveyden parantamiseen ja fyysiseen kaivoon.

Pennsylvanian yliopiston avaintutkimus ( https://www.sas.upenn.edu/ ) ovat osoittaneet, että ihmisillä, jotka käyttävät säännöllisesti positiivista ajattelua, on huomattavasti alhaisempi stressitaso ja parantunut psykologinen terveys. Nämä ihmiset ilmoittavat myös korkeammasta elämänlaadusta verrattuna kontrolliryhmään, joka ei harjoita tällaisia ​​tekniikoita.

vaikutukset stressin vähentämiseen : Seurauksena 15 tutkimuksen metaanalyysi osoitti suoran korrelaation positiivisen ajattelun ja stressin vähentämisen välillä. Osallistujat kertoivat havaitun stressitason merkittävästä alenemisesta positiivisen ajattelun tekniikoiden käytön jälkeen.

mielenterveyden parantaminen : Lisäksi paljastaen tulokset katsauksesta, että positiivinen ajattelu liittyy alhaisempi masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden esiintyvyys. Osallistujat, jotka pitivät positiivisia ajattelutapoja, osoittivat mielenterveystilojensa merkittävää parannusta kuuden kuukauden aikana.

Vaikutukset fyysiseen kaivoon ovat myös huomionarvoisia. Harvardin yliopiston tutkimuksessa ( https://www.harvard.edu/ ) liittyi säännöllisiä positiivisia muistomerkkejä, joilla on vähentynyt sydän- ja verisuonisairauksien määrä ja yleinen parannus immuunijärjestelmässä. Tämä osoittaa, että positiivisilla ajatuksilla voi olla suora vaikutus fyysisiin terveysparametreihin.

Positiivisen ajattelun ja parannetun kaivojen väliset suhteet ovat ilmeisiä, ja niitä tukevat nykyiset tutkimustulokset. Nämä havainnot viittaavat siihen, että positiivisten ajattelumallien edistäminen voi antaa merkittävän panoksen yleisen terveyden parantamiseen.

Lopuksi voidaan nähdä, että henkisen koulutuksen tieteelliset perusteet osoittavat selkeän yhteyden ajatuksemme ja terveysperustuslain välillä. Harjoitteluun suuntautuneiden menetelmien ja tekniikoiden avulla kukin yksilö voi käyttää näitä havaintoja parantaakseen niiden yleistä kaivoa. Nykyisten tutkimustulosten analyysi vahvistaa myös positiivisen ajattelun mitattavissa olevat vaikutukset terveyteen. On selvää, että henkinen koulutus ei ole vain menetelmä elämänlaadun parantamiseksi, vaan se on myös tieteellisesti vakaa käytäntö, joka voi aiheuttaa syvällisiä positiivisia muutoksia elämässämme. Käyttämällä positiivisten ajatusten voimaa avaamme mahdollisuuden elää terveellisempää ja onnellisempaa.

lähteet ja lisäkirjallisuus

viitteet

• Seligman, M.E.P., ja Csikszentmihalyi, M. (2000). Positiivinen psykologia: Johdanto. amerikkalainen psykologi , 55 (1), 5-14.
• Fredrickson, B. L. (2001). Positiivisten tunteiden rooli positiivisessa psykologiassa: ihmisen kasvun rakenne ja hyvinvointi. amerikkalainen psykologi , 56 (3), 218-226.

tutkimukset

• Layous, K., Chancellor, J., Lyubomirsky, S., Wang, L., ja Doraiswamy, P. M. (2011). Positiivinen ajattelu edistää suorituskykyä ja hyvinvointia: satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta. Journal of Happiness Studies , 12 (2), 345-352.
• Scheier, M. F., & Carver, C. S. (1985). Optimismi, selviytymismekanismit ja terveys: Tutkimus. Journal of Personality and Social Psychology , 49 (3), 607-627.

Lisäkirjallisuus

• Seligman, M.E.P. (2011). FLOURISH - Kuinka ihmiset kukkivat: onnistuneen elämän positiivinen psykologia. München: Kösel-Verlag.
• Lutz, R., Stulz, N., & Köllen, M. (2009). Tunteiden psykologia. Stuttgart: Kohlhammer Verlag.
• Layard, R. (2005). Happy Society: Politiikan ja liiketoiminnan tietenkin muutos. Frankfurt AM Main: Campus Verlag.