Meditaatio: Henki paranemista koskevasta aineesta

Meditaatio: Henki paranemista koskevasta aineesta

Nykypäivän nopeassa maailmassa, jossa vartalo ajaa usein rajoihinsa, ihmiskunta etsii tehokkaita polkuja ruumiin ja mielen sovittamiseksi. Meditaatio, muinainen käytäntö, jolla on alkuperäinen kaukaisen kulttuurien alku, osoittautuu avain tämän harmonian palauttamiseen. Mutta kuinka tarkalleen meditaatio vaikuttaa aivoihimme ja mikä tieteellinen näyttö tukee niiden tehokkuutta paranemisessa? Tämä artikkeli pääsee näiden kysymysten pohjaan tutkimalla meditaation tieteellisiä perusteita ja sen vaikutuksia ihmisen aivoihin. Siinä verrataan erilaisia ​​meditaatiokäytäntöjä niiden tehokkuuden ja sovellettavuuden suhteen ja johtaa lopulta konkreettisiin tapaustutkimuksiin ja tutkimustuloksiin, jotka osoittavat lääketieteen "hengen aineen" meditaation muuttuvan voiman. Upota itsesi kiehtova maailma, jossa henki ei vain vaikuta merkille, vaan voi tosiasiassa parantua.

meditaation tieteellinen perusta ja sen vaikutus ihmisen aivoihin

Meditaation käytäntö on kiinnitetty yhä enemmän tieteellisessä tutkimuksessa viime vuosikymmeninä. Eri tutkimukset ovat osoittaneet, että meditaatio voi aiheuttaa merkittäviä muutoksia ihmisen aivoissa. Näitä ovat stressin vähentäminen, yleisen hyvinvoinnin tunteen keskittymisen ja edistämisen parantaminen.

Tutkimuksen keskeinen painopiste on aivojen rakenteellisissa muutoksissa, jotka voidaan indusoida säännöllisellä meditaatiokäytännöllä. Funktionaalisen magneettikuvauksen (FMRT) avulla osoitettiin, että pitkäaikainen meditaatio johtaa aivokuoren alueiden sakeutumiseen, jotka liittyvät huomioon, inter -koceptiiviseen havaintoon ja aistien käsittelyyn. Prefrontaalinen aivokuori ja erityisesti eristä osoittavat merkittäviä rakenteellisia muutoksia, jotka heijastavat parantunutta kognitiivista toimintaa ja lisääntynyttä emotionaalista säätelyä.

neurokemiallisella tasolla meditaatio tiettyjen välittäjäaineiden moduloinnin avulla, mukaan lukien kortisolin tuotannon vähentäminen ja serotoniinin ja dopamiinin tuotannon lisääntyminen, teokset, jotka liittyvät läheisesti onnellisuuden ja tyytyväisyyden tunteeseen. Tämä selittää osittain meditaation stressiä vähentävän ja mielialan vaikutukset.

Toinen tärkeä tutkimusalue vaikuttaa meditaation vaikutuksiin oletusmuotiverkkoon (DMN), aivorakenteeseen, joka on aktiivinen, kun aivot asetetaan rauhalliseen tilaan eikä toimi tiettyihin suoristettuihin tehtäviin. Tutkimukset osoittavat, että meditaatio johtaa vähentyneeseen aktiivisuuteen DMN: ssä, joka liittyy tällä hetkellä ajatusten vähentymiseen ja lisääntyneeseen läsnäoloon. Tällä on tärkeitä vaikutuksia sellaisten valtioiden, kuten masennuksen ja pelon hoitoon, joille on usein ominaista DMN: n liiallinen hauta ja hyperaktiivisuus.

Yhteenvetona tieteellinen tieto osoittaa, että meditaatio voi paitsi aiheuttaa lyhyen aikavälin muutoksia kokemuksessa ja käyttäytymisessä, mutta myös pitkäaikaiset rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset aivoissa. Nämä muutokset vaikuttavat monipuolisiin etuihin, jotka liittyvät säännölliseen meditaatiokäytäntöön, mukaan lukien parantunut emotionaalinen kaivo, lisääntynyt kognitiivinen suorituskyky ja yleinen stressin vähentäminen.

Meditaatiokäytännön menetelmät: Erilaisten lähestymistapojen vertailu tehokkuuden ja sovellettavuuden suhteen

meditaatio sisältää erilaisia ​​tekniikoita, jotka voivat poiketa niiden toteuttamisessa, tavoitteissaan ja tehokkuudessa. Tunnetuimpia meditaatiomuotoja ovat tietoisuuden meditaatio, transsendenttinen meditaatio, Zen -meditaatio, mantra -meditaatio ja Vipassana -meditaatio.

• Mindfulness -meditaatio perustuu nykyisen hetken tietoiseen ja ei -arvokkaan huomion. Tämä käytäntö voi parantaa kykyä selviytyä stressistä, ja sitä käytetään usein kliinisessä psykologiassa masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon.
• transsendenttinen meditaatio vaatii hiljaisuuden toistamaan henkilökohtaisen mantran saavuttamaan syvän rauhallisen tilan. Tutkimukset osoittavat, että tämä tekniikka voi vähentää sydän- ja verisuoniriskiä ja edistää yleistä mielenterveyttä.
• zen -meditaatio (Zazen) keskittyy istuvan asenteeseen ja hengittävään havaintoon. Zazen pyrkii edistämään itseluottamusta ja oivallusta, ja sitä harjoitetaan usein henkiseen kehitykseen.
• mantra -meditaatio sisältää sanan tai lauseen henkisen tai äänen toistamisen, jonka pitäisi johtaa mielen rauhoittamiseen ja auttaa syvemmälle sisäiseen rauhallisuuteen.
• Vipassana-meditaatio on yksi vanhimmista meditatiivisista tekniikoista, joiden pitäisi välittää tietoa elämän todellisesta luonteesta edistämällä itsensä tarkkailua ja lisäämällä tietoisuutta ajatuksista, tunneista ja kehon tunneista.

Näiden menetelmien tehokkuus vaihtelee yksilöllisten tavoitteiden ja vaatimusten mukaan. Esimerkiksi useissa tutkimuksissa havaittiin, että Mindfulness -meditaatio on erityisen tehokas stressin, ahdistuksen ja masennuksen hoidossa, kun taas transsendentaalisella meditaatiolla voi olla positiivisia vaikutuksia sydän- ja verisuonisairauksiin.

Meditaatiomenetelmän valinnan tulisi perustua henkilökohtaisiin mieltymyksiin, ohjeiden ja koulutusvaihtoehtojen saatavuuteen sekä yksilön erityisiin tavoitteisiin. On tärkeää, että jokainen meditaatiomuoto voi auttaa parantamaan henkistä ja fyysistä terveyttä säännöllisen käytännön sattuessa.

Tapaustutkimukset ja tutkimustulokset: Todisteet paranemisesta hengen kautta lääketieteellisessä sovelluksessa

Viime vuosina lukuisissa tutkimuksissa ja tutkimuksissa on tutkittu meditaation ja henkisten paranemismenetelmien vaikutusta fyysisiin ja mielenterveystiloihin. Merkittävä osa näistä tutkimuksista tarjoaa vankkaa näyttöä siitä, että hengen ylittämismenetelmillä on terapeuttinen arvo erilaisissa lääketieteellisissä tilanteissa.

An metaanalyysi Vuodesta 2011 julkaistu vuodesta 2011 julkaistu Psychosomaattisen tutkimuksen lehdessä pelko ja masennus oireisiin. Yli 3500 osallistujan 39 tutkimuksen analyysi osoitti, että Mindfulness -meditaatio voi merkittävästi auttaa vähentämään molempien sairauksien oireita.

Toisessa The American Heart Association -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat tutkivat transsendenttisen meditaation vaikutusta sydän- ja verisuonisairauksiin. Tulokset osoittivat, että säännöllinen meditaatio voi johtaa korkean verenpaineen alenemiseen, pienempaan sydänkohtauksen ja aivohalvauksen riskiin sekä yleiseen parempaan sydämen terveyteen.

• neurotieteellinen näkökulma: aivojen aktiivisuuksien tutkiminen meditaation aikana toiminnallisen magneettikuvauksen (fMRI) ja elektroenkefalografian (EEG) avulla on osoittanut, että meditaatio johtaa aivojen rakenteellisiin muutoksiin. Alueet, joihin liittyy huomiota, emotionaalista tasapainoa ja itseluottamusta, osoittavat lisääntynyttä aktiivisuutta ja muutettua ruohon tiheyttä.
• psykologiset vaikutukset: Eri tutkimukset viittaavat siihen, että meditaatiotekniikat, kuten tietoisuus tai tietoisuusharjoitukset, voivat edistää stressi -oireiden, ahdistuksen, masennuksen ja PTSD: n lievittämistä edistämällä positiivisia muutoksia kognitiivisissa prosesseissa ja aivojen stressireaktiivisuudessa.
• fysiologiset vaikutukset: tutkimustulokset osoittavat, että säännöllinen meditaatio voi vahvistaa immuunijärjestelmää, alhaisempaa verenpainetta ja vähentää kehon tulehduksellisia prosesseja. Nämä vaikutukset voidaan johtua kortisolitason alenemisesta ja parannetusta stressinhallinnasta.

Nämä tutkimukset osoittavat selvästi, että meditaation ja muiden henkisten tekniikoiden käytännöllä on potentiaalia parantava vaikutus sekä fysiologisiin että psykologisiin tasoihin. Tämän päivän lääketieteen välinen poikkitieteellinen lähestymistapa, jossa yhdistyvät perinteiset menetelmät ja moderni tiede, saa vahvan empiirisen perustan tällaisten tulosten avulla.

lähteet ja lisäkirjallisuus

viitteet

• Lutz, A., Slagter, H.A., Dunne, J.D., ja Davidson, R.J. (2008). Huomio ja aivojen säätely ja käyttäytyminen. Nature arvostelee NeuroScience , 9 (7), 449-463.
• Hölzel, B.K., Carmody, J., Vangel, M., Congleton, C., Yerramsetti, S.M., Gard, T., & Lazar, S.W. (2011). Mindfulness -käytäntö johtaa aikuisten aivojen rakenteen muutoksiin. psykiatrinen tutkimus: Neuroimaging , 191 (1), 36-43.
• Tang, Y.Y., Hölzel, B.K., ja Posner, M.I. (2015). Mindfulness -meditaation neurotiede. Nature arvostelee NeuroScience , 16 (4), 213-225.

tutkimukset

• Zeidan, F., Johnson, S.K., Diamond, B. J., David, Z., ja Goolkasian, P. (2010). Mindfulness -meditaatio parantaa kognitiota: todisteet lyhyestä meditaatiokoulutuksesta. tietoisuus ja kognitio , 19 (2), 597-605.
• Lazar, S.W., Kerr, C.E., Wassman, R. H., Gray, J. R., Greve, D. N., Treadway, M.T., McGarvey, M., Quinn, B. T., Dusek, J. A., Benson, H., Rauch, S.L., Moore, C.I., & Fischl, B. (2005). Meditaatiokokemus liittyy lisääntyneeseen aivokuoren paksuuteen. Neuroreport , 16 (17), 1893-1897.

Lisäkirjallisuus

• Kabat-Zinn, J. (2013). Terveellinen meditaation kautta: Suuri itsevaraston kirja MBSR: n kanssa. Fischer Taschenbuch Verlag . (Alkuperäiset teokset julkaistut 1990)
• Brantley, J. (2007). Mindfulness aloittelijoille: Hellävarainen polku sisäiseen rauhaan. arbor verlag .
• Wallace, B.A. (2006). Huomiovallankumous: Kohdennetun mielen voiman avaaminen. viisausjulkaisut .
• Hanson, R., ja Mendius, R. (2009). Buddhan aivot: autuuden, rakkauden ja viisauden käytännöllinen neurotiede. uudet Harbinger Publications .