Valtamerten happamoituminen: aliarvioitu ongelma
Valtamerten happamoituminen: aliarvioitu ongelma
Johdanto
Merihappojenpoisto on globaali suuntaus, joka on entistä huolestuttava. Kasvavan hiilidioksidia sisältävien päästöjen kasvavan päästöjen perusteella ilmakehään se johtaa merkittäviin muutoksiin ja pitkän aikavälin vaurioihin meriekosysteemeissä. Huolimatta heikentyvistä olosuhteista ja vaikutuksista, meren happamoituminen on aliarvioitu ongelma, joka kiireellisesti on keskityttävä globaaliin huomioon.
Mikä on valtameren happamoituminen?
Valtameren happamoituminen viittaa kemialliseen prosessiin, jossa hiilidioksidi (CO2) reagoi ilmaveden kanssa ilmakehästä ja muodostaa hiilidioksidin. Osa tästä hiilidioksidista jakautuu vetyioneiksi ja bikarbonaatti -ioneiksi. Vetyionien lisääntyminen meressä tarkoittaa, että pH -arvo laskee, mikä tekee vedestä happamamman.
Terve ja vakaa meriekosysteemi riippuu tietystä pH: sta. Jos pH putoaa ja vesi muuttuu happamemmaksi, sillä voi olla vakavia vaikutuksia meren elämän terveyteen ja selviytymiseen.
valtamerten kunto
Valtameret kattavat yli 70% maan pinnasta ja niillä on tärkeä rooli maailmanlaajuisen ilmaston säätelyssä. Ne imevät suuren osan hiilidioksidipäästöjen aiheuttamista ihmisistä ja toimivat siten puskurina ilmaston lämpenemistä vastaan.
Viimeaikaisten arvioiden mukaan valtameret ovat alkaneet noin kolmanneksen koko ihmisen hiilidioksidipäästöistä teollistumisen alusta lähtien. Tämä on kuitenkin johtanut siihen, että valtamerten pH laski noin 0,1 yksikköä, mikä vastaa hapon happamuuden 30%: n kasvua. Tämän suuntauksen odotetaan vähentävän edelleen hiilidioksidipäästöjä ilman ratkaisevia toimenpiteitä. valtameren happamoitumisen vaikutukset
Valtamerten happamoitumisella on paljon vaikutuksia meren biologiseen monimuotoisuuteen ja merenruokaketjuun, jolla voi olla vakavia ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia.
vaikutukset meren elämään
Oceanian organismit, etenkin niille, jotka vaativat kalsiumkarbonaattia kuoriensa tai luurankojen muodostamiseksi, vaikuttaa eniten valtameren happamoituminen. Tähän sisältyy koralleja, simpukoita, etanoita ja erityyppisiä planktonia.
Vetyionien lisääntyminen merivedessä häiritsee niiden kykyä muodostaa ja ylläpitää kalsiumkarbonaattia, mikä uhkaa niiden selviytymistä. On tiedossa, että valtameren happamoituminen vaikuttaa monien meriorganismien kasvuun, lisääntymiseen ja eloonjäämiseen.
Lisäksi tutkimukset osoittavat, että valtamerten happamoituminen voi vaikuttaa myös jonkin meren elämän käyttäytymiseen häiritsemällä sen aistitaitoja. Tällaisilla muutoksilla voi olla vaikutusta meriolennojen kykyyn löytää ruokaa, löytää kumppaneita ja välttää petoeläimiä. vaikutukset kalastustuotantoon ja merenelävien tarjontaan
Valtamerten happamoituminen voi myös vaikuttaa merenelävien globaaliin tuotantoon ja tarjontaan. Suuri osa maailmanlaajuisesta kalastuksesta ja vesiviljelytuotannosta riippuu joko suoraan tai epäsuorasti organismeista, joihin valtameren happamoituminen vaikuttaa.
Koralliriutta ja siellä asuvilla lajeilla olisi kielteisiä vaikutuksia kalastukseen, etenkin trooppisilla alueilla, joilla monet ihmiset ovat riippuvaisia kalastuksesta ja kalastusviljelystä. Osterit, kuoret ja muut äyriäiset voivat vaikuttaa myös valtameren happamoitumiseen, mikä tekee myös valtameren happamoitumisesta vakavan taloudellisen ongelman.
mitä voimme tehdä?
Valtameren happamoitumisen haaste vaatii koordinoitua ja kattavaa globaalia reaktiota. CO2 -päästöjen vähentäminen on turvallisin ja tehokkain tapa torjua valtameren happamoitumista.
CO2 -päästöjen vähentäminen
Maapallon lämpenemisen rajoitus selvästi alle 2 ° C: seen, kuten Pariisin sopimuksessa sovittiin, auttaisi vähentämään merkittävästi valtamerten happamoitumisen vaikutuksia. Aurinko- ja tuulienergia, sähköajoneuvot, energiatehokkuus ja muut toimenpiteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ovat tärkeitä valtameren happamoitumisen sisältämiseksi.
Oceangin ja
parannus
Valtamerten kestävyyden tekeminen on toinen tärkeä askel. Merivarantojen luominen ja suojaaminen voi auttaa lisäämään meriekosysteemien vastustuskykyä happamoitumiseen. Lisäksi suorat toimenpiteet, kuten lian ja liikakalastuksen vähentäminen, voivat auttaa parantamaan valtamerten yleistä terveyttä.
lopulliset huomautukset
Valtameren happamoituminen on vakava ja kasvava uhka valtamerille maailmassa ja siitä riippuvaisille ekosysteemeille ja yhteisöille. Se on selkeä ja kiireellinen varoitussignaali radikaalisti vähentyneiden hiilidioksidipäästöjen ja suuremman ponnistelun parantamiseksi Oceang: n parantamiseksi. On aika, että tunnustamme täysin valtameren happamoitumisen laajuuden ja seuraukset ja toimimme vastaavasti.