Kausiluonteinen mielialahäiriö: Tarkempi katsaus tähän kausiluonteiseen mielialahäiriöön

Kausiluonteinen mielialahäiriö: Tarkempi katsaus tähän kausiluonteiseen mielialahäiriöön

Tuntuuko sinusta, että mielialaasi riippuu vuodenajasta? Jos näin on, saatat kärsiä sairaudesta, joka tunnetaan nimellä kausiluonteinen mielialahäiriö (SAD). Tämä tila voi aiheuttaa masennuksen kaltaisia ​​oireita, kuten väsymystä, painonnousua ja alhaista energiaa. Vaikka useimmat ihmiset kokevat mielialan vaihteluita talven aikana, SAD-potilailla on voimakkaita ja kaikkialle leviäviä oireita, jotka voivat häiritä heidän jokapäiväistä elämäänsä. Tässä artikkelissa tarkastellaan lähemmin SAD:ta, mukaan lukien sen oireita, syitä, riskitekijöitä, diagnoosia, hoitoja ja milloin sinun pitäisi hakea apua.

Mikä on Seasonal Affective Disorder (SAD)?

Kausiluonteinen mielialahäiriö (SAD) on eräänlainen masennus, joka liittyy tiettyihin vuodenaikoihin, yleisimmin talvikuukausina. American Psychiatric Associationin (APA) mukaan SAD on "toistuva kausiluonteinen vakava masennushäiriö", joka vaikuttaa jopa 6 %:iin Pohjois-Amerikan väestöstä.

SAD:n oireet

SAD:n oireet voivat vaihdella henkilöstä toiseen, mutta tyypillisesti niihin kuuluvat väsymys, ärtyneisyys, kiinnostuksen menetys toimintaan, keskittymisvaikeudet, levottomuus ja alhainen energia. Jotkut ihmiset voivat myös kokea muutoksia ruokahalussa ja painossa, univaikeuksia ja toivottomuuden tai syyllisyyden tunteita. Lisäksi monien SAD-potilaiden voi olla vaikea herätä aamulla tai heillä voi olla lisääntynyt unentarve.

SAD:n syyt ja riskitekijät

SAD:n tarkka syy on edelleen epäselvä, mutta asiantuntijat uskovat, että se voi liittyä päivänvalon ja aivojen melatoniinitason muutoksiin. Melatoniini on hormoni, joka auttaa säätelemään unta, ja auringonvalon puutteen uskotaan häiritsevän sen tuotantoa talvikuukausina. Lisäksi jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että SAD voi liittyä geneettisiin tekijöihin, koska jotkut ihmiset saavat todennäköisemmin häiriön, jos heillä on sukuhistoriaa.

Muita mahdollisia SAD:n riskitekijöitä ovat ikä, sukupuoli ja sijainti. Tutkimukset ovat osoittaneet, että SAD esiintyy useimmiten 15–55-vuotiailla naisilla ja on yleisempää pohjoisilla leveysasteilla.

SAD:n diagnoosi ja hoito

Jos luulet kärsiväsi SAD:sta, on tärkeää keskustella lääkärisi tai psykologisi kanssa. He voivat auttaa sinua määrittämään, onko sinulla häiriö ja tarjota sinulle asianmukaista hoitoa.

Yleisin SAD:n hoito on valohoito tai valohoito. Tämän hoidon aikana henkilö altistuu kirkkaalle valolle tietyn ajan joka päivä. Tämä terapia on tarkoitettu jäljittelemään luonnollista auringonvaloa ja voi auttaa säätelemään kehon vuorokausirytmiä tai uni-herätyssykliä. Lisäksi psykoterapiaa, lääkkeitä ja elämäntapamuutoksia voidaan käyttää myös SAD:n hoitoon.KirkasterapiaavoiOllatäydellinenkloKotikaupunkikanssaakirkasHäkki,jokavoiOllaostanutverkossataisisäänKaupat.KunkäyttääakirkasHäkki,seontärkeätoSeuraatheOhjeettiiviisti,kutentopaljonAltistuminentokirkasvoiOllahaitallista.Lisäksi,seontärkeätolisätäsinunAltistuminentoluonnollisestiauringonvalo.TämävoiOllatäydellinenalkaenmenotlisääAikaulkopuolellakaikillepäivä,taialkaenValmistusyksinkertaisestiMuutoksetyksi tällainenkutenavaaminentheVerhottaisokeastoAnnaluonnollisestikirkassiihensinunKotikaupunki.

Vaihtoehtoiset hoidot SAD:lle

Perinteisten hoitojen lisäksi on olemassa myös useita vaihtoehtoisia hoitoja, joista voi olla hyötyä SAD-potilaille. Näitä ovat jooga, meditaatio, yrttilisät ja akupunktio. Vaikka näitä hoitoja ei ole tutkittu laajasti, jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että ne voivat auttaa vähentämään SAD-oireita.

Milloin hakea apua

Jos epäilet kärsiväsi SAD:sta, on tärkeää, että otat yhteyttä mielenterveysalan ammattilaiseen. He voivat auttaa sinua löytämään parhaan hoidon yksilöllisiin tarpeisiisi ja tarjota sinulle tukea ja resursseja, joita tarvitset oireidesi hallintaan.

Lähteet: