Eri maiden ilmastopolitiikka vertailussa
Ilmastopolitiikka on kattava ala, joka asettaa kansainvälisellä tasolla yleiset oikeudelliset ja käyttäytymisstandardit ilmaston lämpenemisen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Maailmanlaajuisista aloitteista, kuten Pariisin ilmastosopimuksesta, huolimatta ilmastopolitiikka vaihtelee suuresti eri maiden välillä. Tässä artikkelissa tarkastellaan ja verrataan joidenkin valittujen maiden ilmastopolitiikkaa. EU:n ilmastopolitiikka Euroopan unionilla on kattava ilmastopolitiikka, jolla on kunnianhimoiset tavoitteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Green Deal Yksi EU:n tärkeimmistä ilmastopoliittisista toimenpiteistä on European Green Deal, joka esiteltiin vuoden 2019 lopussa. Suunnitelman tavoitteena on tehdä EU:sta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä ja Euroopan taloudet...

Eri maiden ilmastopolitiikka vertailussa
Ilmastopolitiikka on kattava ala, joka asettaa kansainvälisellä tasolla yleiset oikeudelliset ja käyttäytymisstandardit ilmaston lämpenemisen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Maailmanlaajuisista aloitteista, kuten Pariisin ilmastosopimuksesta, huolimatta ilmastopolitiikka vaihtelee suuresti eri maiden välillä. Tässä artikkelissa tarkastellaan ja verrataan joidenkin valittujen maiden ilmastopolitiikkaa.
EU:n ilmastopolitiikka
Euroopan unionilla on kattava ilmastopolitiikka, jolla on kunnianhimoiset tavoitteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Vihreä sopimus
Yksi EU:n tärkeimmistä ilmastopoliittisista toimenpiteistä on vuoden 2019 lopussa esitelty European Green Deal. Suunnitelman tavoitteena on tehdä EU:sta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä ja auttaa Euroopan talouksia muuttumaan kestävämmiksi. Se kattaa joukon toimenpiteitä eri aloilla, mukaan lukien energia, liikenne, maatalous ja rakennukset.
Päästökauppa
Olennainen osa EU:n ilmastopolitiikkaa on päästökauppajärjestelmä (EU ETS), joka otettiin käyttöön vuonna 2005. Se on maailman suurin kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmä ja kattaa noin 45 % EU:n kasvihuonekaasupäästöistä.
USA:n ilmastopolitiikka
Yhdysvaltain ilmastopolitiikka on muuttunut merkittävästi poliittisesta johtajuudesta riippuen, mutta se on jälleen keskittynyt ilmastonsuojeluun Pariisin ilmastosopimuksen jälkeen.
Puhdas tehosuunnitelma
Obaman hallinnon alaisuudessa Clean Power Plan otettiin käyttöön vuonna 2015 voimalaitosten saastepäästöjen vähentämiseksi. Tämä suunnitelma kuitenkin peruttiin Trumpin hallinnon aikana.
Liity uudelleen Pariisin sopimukseen
Bidenin hallinnon aikana Yhdysvallat liittyi uudelleen Pariisin ilmastosopimukseen vuonna 2021 ja ilmoitti, että se pyrkii hiilineutraaliin energiasektoriin vuoteen 2035 mennessä ja hiilineutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä.
Kiinan ilmastopolitiikka
Kiina on maailman suurin kasvihuonekaasujen tuottaja, ja se on viime aikoina panostanut entistä enemmän vihreään energiaan ja ilmastotoimiin.
Ilmastoneutraalius tavoite
Vuonna 2020 presidentti Xi Jinping ilmoitti Kiinan tavoitteesta olla hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Kiina teki tällaisen sitoumuksen.
Uudet energiainfrastruktuurit
Kiina investoi voimakkaasti uusiutuvaan energiaan ja muihin vihreisiin teknologioihin. Esimerkiksi Kiinalla on maailman suurin asennettu tuuli- ja aurinkoenergiakapasiteetti.
Intian ilmastopolitiikka
Intia, kolmanneksi suurin hiilidioksidin tuottaja, on ryhtynyt erilaisiin toimenpiteisiin rajoittaakseen hiilidioksidipäästöjään ja vastatakseen energiatarpeensa kestävämmin.
Kansainvälinen aurinkoliitto
Intia perusti yhdessä Ranskan kanssa International Solar Alliancen, maailmanlaajuisen aloitteen aurinkoenergian edistämiseksi.
Kansalliset sähköistystyöt
Viime vuosina Intia on pyrkinyt siirtymään uusiutuvaan energiaan ja parantamaan sähkön saatavuutta maaseudulla ja syrjäisillä alueilla.
johtopäätös
Kuten eri esimerkeistä voidaan nähdä, ilmastopolitiikka vaihtelee merkittävästi eri puolilla maailmaa kunkin maan erityisistä haasteista, resursseista ja prioriteeteista riippuen. Kaikkien maiden on kuitenkin toimittava yhdessä ja vahvistettava ponnistelujaan maailmanlaajuisten ilmasto- ja kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi ja ilmastonmuutoksen tehokkaaksi torjumiseksi.