Suche
Mein Konto
viite
Ringel Y, Ringel-Kulka T, Maier D, et ai. Probioottiset bakteerit Lactobacillus Acidophilus NCFM ja Bifidobacterium Lactis Bi-07 verrattuna lumelääkkeeseen ilmavaivat oireiden osalta potilailla, joilla on toiminnallisia suoliston häiriöitä – kaksoissokkotutkimus.J Clin Gastroenterol.22. maaliskuuta 2011. (Epub ennen tulostusta)
design
Kaksoissokkoutettu, lumekontrolloitu, satunnaistettu kliininen tutkimus. Tutkimuksen kesto oli yhteensä 14 viikkoa, sisältäen kahden viikon sisäänajojakson, kahdeksan viikon interventiojakson ja neljän viikon seurantajakson.
Osallistuja
Kuusikymmentä soveltuvaa potilasta, joilla oli toiminnallinen suolisairaus (FBD) ilman ummetusta ja jotka täyttivät Rooma III -kriteerit ärtyvän suolen oireyhtymälle ilman ummetusta, toiminnallista ripulia tai toiminnallista ilmavaivat.
Tutki lääkkeitä ja annostusta
Kuusikymmentä potilasta satunnaistettiin kahteen rinnakkaiseen interventiohaaraan: aktiiviseen probioottiryhmään ja lumelääkeryhmään. 8 viikon interventiojakson aikana aktiivinen probioottihaara (n=31) sai pillerin, joka koostui yhtä suuresta seoksesta kahdesti päivässä.Lactobacillus acidophilusNCFM jaBifidobacterium animalis sp. LactisBi-07, joka tuotti 1 × 1011 CFU pilleriä kohden, kun taas lumeryhmä (n = 29) sai mikrokiteisestä selluloosasta koostuvia plasebopillereitä.
Kohdeparametrit
Arvioinnit tehtiin interventiojakson 4 ja 8 viikon kohdalla. Kaksi ensisijaista päätetapahtumaa olivat yleinen maha-suolikanavan oireiden lievitys ja tyytyväisyystutkimus. Toissijaisia tuloksia olivat muutokset erityisissä toiminnallisissa GI-oireissa (esim. vatsakipu, turvotus, aterian jälkeiset oireet), ulosteiden tiheys, ulosteen koostumus, oireiden vakavuus, yleinen hyvinvointi ja terveyteen liittyvä elämänlaatukysely.
Tärkeimmät löydöt
Vaikka kaksi ensisijaista päätetapahtumaa eivät olleet vakuuttavia, vatsan turvotuksen vaikeusaste, toissijainen päätetapahtuma, oli alhaisempi aktiivisen probioottiryhmässä verrattuna lumelääkeryhmään neljän viikon kohdalla (4,10 ± 3 vs. 6,17 ± 3).P=0,009) ja 8 viikon kuluttua (4,26 ± 3 vs. 5,84 ± 3).P=0,06). Interventiota edeltävien ja jälkeisten turvotuksen vaikeusasteen muutosten analyysi paljasti merkittävän parannuksen aktiivisia probiootteja saaneessa ryhmässä plaseboryhmään verrattuna 4 viikon kohdalla (-1,58 vs. 0,95).P=0,02) ja 8 viikon kuluttua (-1,4 vs. 0,6)P<0,01), mikä vastaa 15 %:n vähenemistä kliinisissä ilmavaivat oireissa. Analyysit alaryhmästä, jolla oli ei-ummetusta ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS), osoittivat samanlaisia tuloksia. Tärkeää on, että ulosteen mikrobiston geneettinen analyysi vahvisti probioottisten testikantojen läsnäolon interventioryhmässä. Tulehduksellisten biomarkkerien ulosteanalyysissä ei ollut eroja ryhmien välillä ei lähtötilanteessa eikä 8 viikon toimenpiteen lopussa. Lopuksi, haittatapahtumissa ei ollut eroja interventio- ja lumeryhmien välillä.
Kliiniset vaikutukset
Rooma III Diagnostic Criteria Functional Gastrointestinal Disorders (FGID:t) mukaan toiminnallinen turvotus luokitellaan funktionaalisiin suolistosairauksiin (FBD), joihin liittyy ärtyvän suolen oireyhtymä, toiminnallinen ummetus, toiminnallinen ripuli ja määrittelemättömät toiminnalliset suolistosairaudet.1.2Mielenkiintoista on, että turvotusoireet menevät päällekkäin muiden FGID:ien kanssa, sillä jopa 96 % IBS-potilaista ilmoittaa tästä oireesta. Aiemmassa 337 koehenkilön tutkimuksessa Ringel ja kollegat raportoivat, että turvotus oli vatsakipujen jälkeen toiseksi kiusallisin oire ärtyvän suolen oireyhtymää sairastavilla potilailla ja kolmanneksi tärkein syy lääkärin avun hakemiseen.3Siitä huolimatta kirjoittajat huomauttavat, että tehokkaita hoitovaihtoehtoja on vähän, koska nykyinen mekaaninen ymmärrys puuttuu.
Probiootit ovat siinä mielessä Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) "elävinä mikro-organismeina, jotka riittävät määrät antavat terveydellistä hyötyä isännälle".4Probiootteja käytetään usein ruoansulatuskanavan oireiden hoitoon. Erityisesti probioottien vaikutus ilmavaivat oireisiin on tutkimuksen kohteena. Tähän mennessä tulokset ovat kuitenkin olleet yleensä vaatimattomia ja epäjohdonmukaisia. Nykyinen tutkimus raportoi turvotusoireiden osittaisesta, merkittävästä helpotuksesta 4 ja 8 viikon hoidon jälkeen kahden kantaspesifisen probiootin yhdistelmällä:Lactobacillus acidophilusNCFM jaBifidobacterium animalis sp. LactisBi-07. Toisessa tutkimuksessa havaittiin samanlainen, tilastollisesti merkitsevä väheneminen vatsan turvotuksessa toimenpiteen jälkeen (P= 0,046) käyttämällä usean lajin probioottiseosta (VSL#3®), vaikka ryhmien välisiä vertailuja ei raportoitu.5
Kunnes yleisempiä tietoja on saatavilla, nämä vaikutukset turvotukseen on syytä katsoa erityisten probioottikantojen ja -annosten ansioksi näissä tutkimuksissa. Kliinikot ovat huolissaan siitä, että probioottisilla interventioilla on todella vaikutuksia ulosteen mikrobiologiaan. Siksi on huomionarvoista, että Ringel ja kollegat suorittivat mikrobi-DNA:n ulosteanalyysin käyttämällä qPCR:ää. Nykyisessä tutkimuksessa L-NCFM havaittiin ulosteen DNA:sta vain intervention jälkeisessä ryhmässä. B-LBi07 havaittiin kaikissa ryhmissä, vaikkakin suurempana pitoisuutena toimenpiteen jälkeen (B-LBi07:n PCR-alukkeet ovat vähemmän spesifisiä ja voivat monistaa muita samankaltaisia kantoja). Tärkeää on, että hoito yhdistetyllä L-NCFM:llä ja B-LBi07:llä tuotti hyvät turvallisuus- ja siedettävyystiedot, eikä merkittäviä haittatapahtumia tai muutoksia verikokeissa raportoitu lähtötilanteen, intervention puolivälin ja intervention jälkeisten ajanjaksojen välillä.
Probioottikantojen L-NCFM ja B-LBi07 yhdistelmä 1 × 1011 CFU BID manipuloi tehokkaasti FBD-potilaiden mikrobiotaa ja voi tarjota kliinistä hyötyä vähentämällä ilmavaivat oireiden vakavuutta potilailla, joilla on diagnosoitu ärtyvän suolen oireyhtymä ilman ummetusta, toiminnallista ripulia jne. Funktionaalinen ilmavaivat. Tämä tutkimus tukee edelleen väitettä useiden lajien probioottien käytöstä keinona hoitaa erilaisia maha-suolikanavan oireita potilailla, joilla on FBD-sairaus.