Tutkimus: Probioottiset bakteerit Lactobacillus acidophilus ncfm ja bifidobacterium lactis BI-07 funktionaalisiin suolistohäiriöihin

Viite

Ringel Y, Ringel-Kulka T, Maier D, et ai. Endioottiset bakteerit Lactobacillus acidophilus NCFM ja Bifidobacterium lactis BI-07 verrattuna lumelääkkeeseen flationssin oireiden suhteen potilailla, joilla on funktionaaliset suolen häiriöt-kaksoissokkotutkimus. J Clin Gastroenterol. 22. maaliskuuta 2011 (epub ennen tulostamista)

Design

kaksoisvalo, lumelääkekontrolloitu, satunnaistettu kliininen tutkimus. Tutkimuksen kesto oli 14 viikkoa, mukaan lukien kahden viikon sisääntulovaihe, kahdeksan viikon interventiovaihe ja neljän viikon seuraaja.

osallistuja

kuusikymmentä astettavissa olevia potilaita, joilla on funktionaaliset suolistosairaudet (FBD) ilman ummetusta, joka täytti Rooman III kriteerit ärtyvän suolen oireyhtymän suhteen ilman ummetusta, funktionaalista ripulia tai funktionaalista ilmavaivat.

Tutki lääkitystä ja annostusta

Kuusikymmentä potilasta satunnaistettiin kahdessa rinnakkaisessa interventiovarressa: aktiivinen probioottinen käsivarsi ja lumelääkevarsi. 8 viikon interventiojakson aikana aktiivinen probioottinen varsi (n = 31) sai pillerin kahdesti päivässä, koostuen yhtä suuresta sekoituksesta lactobacillus happoophilus NCFM ja bifidobacterium Animalis sp. Lactis BI-07, joka johti 1 × 1011 kbeen pilleriä kohden, kun taas lumelääkevarsi (n = 29) sai lumelääkepillereitä, jotka koostuivat mikrokiteisestä selluloosasta.

Kohdeparametri

Arvostelut tehtiin interventiojakson 4 ja 8 viikon kuluttua. Kaksi ensisijaista päätetapahtumaa olivat maailmanlaajuinen helpotus maha -suolikanavan oireista ja tyytyväisyyskysely. Toissijaisiin päätepisteisiin sisältyy muutokset tiettyihin funktionaalisiin GI-oireisiin (esim. Vatsakipu, ilmavaivat, postprandiaaliset oireet), ulostetaajuus, ulostejohdonmukaisuus, oireiden vakavuus, yleinen hyvinvointi ja kyselylomake terveyteen liittyvästä elämänlaadusta.

Tärkein tieto

Vaikka kaksi primaarista päätetapahtumaa eivät olleet vakuuttavia, vatsan turvotuksen vakavuus, toissijainen päätepiste, oli pienempi aktiivisessa probioottisessa varressa verrattuna lumelääkeryhmään 4 viikon alhaisemman jälkeen (4,10 ± 3 vs. 6,17 ± 3). p = 0,009) ja 8 viikon kuluttua (4,26 ± 3 vs. 5,84 ± 3). p = 0,06). Muutosten analyysi ennen ja jälkeen interventiot flavaitonin vakavuudessa johti aktiivisen probioottiharjan merkittävään paranemiseen verrattuna lumelääkeryhmään (-1,58 vs. 0,95) 4 viikon kuluttua. p = 0,02) ja 8 viikon kuluttua (-1,4 vs. 0,6) p <0,01), mikä vastaa kliinisten turvotusoireiden vähenemistä 15 %. Alaryhmän analyysit, joissa ei ollut esteetöntä ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS), osoittivat samanlaisia ​​tuloksia. On tärkeää, että fekaalisen mikrobiotan geneettinen analyysi vahvisti probioottisten testikantojen esiintymisen interventioryhmässä. Ryhmien välillä ei ollut eroa tutkimuksen alussa tai ryhmien välisen 8 viikon intervention lopussa tulehduksellisten biomarkkereiden ulosteanalyysin suhteen. Loppujen lopuksi intervention ja lumelääkeryhmän välillä ei ollut eroja ei -toivotuissa tapahtumissa.

kliiniset vaikutukset

Rooman III diagnostisten kriteerien mukaan funktionaaliset maha -suolikanavan häiriöt (FGID), funktionaalisen flulatilan funktionaalisten suolistosairauksien (FBD) kanssa ärtyvän suolen oireyhtymän, funktionaalisen ummetuksen, funktionaalisen ripulin ja ei -reseferoitujen funktionaalisten suolen sairauksien kanssa. Talvistuvat oireet muiden FGID: ien kanssa, koska jopa 96 % IBS -potilaista raportoi tästä oireesta. Aikaisemmassa tutkimuksessa, jossa oli 337 koehenkilöä, Ringel ja hänen kollegansa kertoivat, että turvotus vatsakivun jälkeen on toiseksi kuuma -oire ärsyttävän suolen oireyhtymäpotilailla ja kolmas tärkein syy lääketieteellisen avun etsimiseen. 3 Tekijät huomauttavat kuitenkin, että nykyisen mekaanisen ymmärryksen puutteen vuoksi on vain muutama tehokas hoitovaihtoehto.

probiootit ovat Yhdistyneiden Kansakuntien ravitsemus- ja maatalousjärjestö (FAO)" elävinä mikroorganismeina, joille on annettu terveyshyöty maistalle. ” ^{4 -probiootteja käytetään usein maha -suolikanavan oireiden hoitamiseen. Erityisesti probioottien vaikutusta flainenssioireisiin on kuitenkin tutkimuksen kiinnostuksen kohteena. Aikaisemmat tulokset olivat kuitenkin yleensä vaatimattomia ja epäjohdonmukaisia. Nykyinen tutkimus raportoitiin osittain, joka on parannusproilioiden oireiden osittaisen ja 8 viikon ajanjakson jälkeen. NCFM ja Bifidobacterium Animalis sp.}

Yleisempiä tietoja on saatavana, nämä vaikutukset ilmavaivat on osoitettava näissä tutkimuksissa käytettyihin erityisiin probioottisiin runkoihin ja annoksiin. Kliinikoiden keskuudessa on tiettyjä huolenaiheita siitä, että probioottisilla toimenpiteillä on tosiasiallisesti vaikutusta tuolimikrobiologiaan. Siksi on huomionarvoista, että Ringel ja kollegat ovat suorittaneet jakkara -analyysin mikrobi -DNA: sta QPCR: n avulla. Nykyisessä tutkimuksessa L-NCFM havaittiin vain Fäkalen DNA: n interventioryhmässä. B-LBI07 on osoitettu kaikissa ryhmissä, mutta korkeammassa pitoisuudessa intervention jälkeen (B-LBI07: n PCR-alukkeet ovat vähemmän spesifisiä ja voivat vahvistaa muita siihen liittyviä runkoja). On tärkeää, että hoito yhdistetyillä L-NCFM: llä ja B-LBI07: llä tarjosi hyviä turvallisuus- ja yhteensopivuustietoja ilman merkittäviä ei-toivottuja tapahtumia tai verikokeiden muutoksia lähtöarvon, intervention keskellä ja intervention jälkeisten ajanjaksojen välillä.

Probioottisten runkojen L-NCFM: n ja B-LBI07: n yhdistelmä 1 x 1011 KB: n kohdalla tehdään tehokkaasti Mikrobiota potilailla, joilla on FBDS ja voi tarjota kliinisiä etuja vähentämällä turvotusoireiden vakavuutta potilailla, joilla on diagnosoitu jatko-suolisto-oireyhtymä, ilman käyttöliittymää. Tätä tutkimusta. keinona hoitaa erilaisia ​​maha -suolikanavan oireita potilailla, joilla on FBDS.