Ilman pilaantuminen ja nuorten psykoosi

Veröffentlicht:

Von:

Bezug Newbury J., Arseneault L., Beevers, S., et al. Assoziation von Luftverschmutzungsexposition mit psychotischen Erfahrungen während der Adoleszenz [published online ahead of print March 27, 2019]. (Link entfernt). Studienziel Um den Zusammenhang zwischen jugendlicher Psychose und Luftverschmutzung zu bewerten und weiter zu bestimmen, ob dies eine zugrunde liegende Ätiologie für erhöhte jugendliche Psychosenraten in städtischen Wohnungen sein könnte. Entwurf Populationsbasierte Kohortenstudie aus der Environmental-Risk Longitudinal Twin Study des Vereinigten Königreichs Teilnehmer Die Studie umfasste 2.232 Jugendliche, die von der Geburt bis zum Alter von 18 Jahren im Rahmen der Environmental-Risk Longitudinal Twin Study begleitet wurden. Die Teilnehmer wurden zwischen dem …
Suhde Newbury J., Arseneault L., Beevers, S., et ai. Ilman pilaantumisen altistumisen yhdistys psykoottisiin kokemuksiin murrosiän aikana [julkaistu verkossa ennen painettua 27. maaliskuuta 2019]. (Linkki pois). Tutkimuksen tavoite arvioida murrosikäisten psykoosin ja ilman pilaantumisen välistä yhteyttä ja sen määrittämiseksi, voisiko tämä olla taustalla oleva etiologia lisääntyneiden nuorten psykoosin määrän lisääntymiselle kaupunkihuoneistoissa. Luonnos väestöpohjainen kohorttitutkimus Yhdistyneen kuningaskunnan osallistujan ympäristön riskin pituussuuntaisesta kaksoistutkimuksesta. Tutkimukseen sisältyy 2 232 nuorta, jotka seurasivat syntymästä 18-vuotiaana osana ympäristöriskin pitkittäistä kaksoistutkimusta. Osallistujat olivat ... (Symbolbild/natur.wiki)

Viite

Newbury J., Arseneault L., Beevers, S., et ai. Ilman pilaantumisen altistumisen yhdistys psykoottisiin kokemuksiin murrosiän aikana [julkaistu verkossa ennen painettua 27. maaliskuuta 2019]. (Linkki poistettu).

Opintotavoite

Nuorten psykoosin ja ilman pilaantumisen välinen yhteys ja sen määrittäminen, voisiko tämä olla taustalla oleva etiologia lisääntyneiden nuorten psykoosinopeuksien suhteen kaupunkien asunnoissa.

Luonnos

Väestöpohjainen kohorttitutkimus Yhdistyneen kuningaskunnan ympäristöriskin pituussuuntaisesta kaksoistutkimuksesta

osallistuja

Tutkimukseen kuului 2 232 nuorta, jotka seurasivat syntymästä 18-vuotiaana osana ympäristöriskin pituussuuntaista kaksoistutkimusta. Osallistujat syntyivät 1. tammikuuta 1994 ja 4. joulukuuta 1995 välisenä aikana ja edustavat brittiläisten perheiden maantieteellistä ja sosioekonomista asemaa valtakunnallisesti.

alkuperäisistä osallistujista osallistui 2 066 (92,6 %) 18. vuoden seurannassa; Jälkikäteen 2,063 antoi tietoa psykoottisista kokemuksista. Näistä 52,5 % osallistujista oli naisia ​​ja 47,5 % miehiä.

Arvioitu tutkimusparametrit

Kerättyjä tietoja olivat altistuminen ilman pilaantumiselle, osallistujien kaupunkialue ja psykoottisten tapahtumien esiintyminen 12-18.

Osallistujat arvioitiin ensimmäisen kerran 5 -vuotiaana ja sitten taas 7, 10, 12 ja 18 -vuotiaana. Viimeisen arvioinnin aikana 18 -vuotiaana tutkijat suorittivat yksityisiä haastatteluja kunkin osallistujan kanssa arvioidakseen 13 erilaisen psykoottisen kokemuksen mahdollisen esiintymisen 12 -vuotiaana. Seitsemän harhaan liittyvää harhakuvaa koskevaa kohtaa. Jokainen kokemus koodattiin saatavilla (2), todennäköisesti läsnä (1) tai ei saatavana (0), sitten laski ja edustaa ordinaalisessa asteikossa ja lääkärin henkilöstön vahvistama.

Tämän tutkimuksen vaikutukset eivät ole tärkeitä vain nuoria hoitaville ammattilaisille, vaan myös niille, jotka keskittyvät pääasiassa aikuisten terveyteen, koska varhaiset psykoottiset jaksot ovat aikuisten psykoosien riskitekijä ja vaativat varhaisia ​​interventioita.

-näyttely verrattuna ilman pilaantumiseen mitattiin vuonna 2012 arvioiden perusteella osallistujien asuinosoitteiden pilaantumisen tuottamisesta ja 2 usein vieraillut paikasta (usein koulu, työpaikat tai kaupat), 1 vuotta ennen haastatteluja osallistujien kanssa. Mitattuihin epäpuhtauksiin sisältyi typpidioksidi (NO 2 ), typpioksidit (NO x ) ja hieno pöly (PM ja PN 10

Kaupunkien pisteet johdettiin vuoden 2011 väestölaskentatiedoista; 32 % osallistujista, joilla oli käytettävissä olevia tietoja, asui kaupunkiympäristöissä 18 -vuotiaana.

analyysit, jotka tarkistettiin muuttujien suhteen, jotka voisivat väärentää tietoja, mukaan lukien seuraavat: perheen tai naapuruston sosioekonominen asema; Äidit tai muut psykoosien perheen historia; Psykoottiset jaksot lapsuudessa; Tupakointi tai huumeiden väärinkäyttö; ja naapuruston rikollisuus tai sosiaaliset olosuhteet.

Ensisijainen tulosmittaus

Ensisijainen päätepiste oli psykoottisten tapahtumien lukumäärä, joka tapahtui 12–18 -vuotiaiden välillä.

Tärkeä tieto

Kuusisataa kaksikymmentäkilloa (30,2 %) osallistujista kokenut vähintään yhden psykoottisen jakson 12–18 -vuotiaiden välillä, jotka vaihtelivat kevyestä paranoiasta vakaviin psykoottisiin oireisiin.

  • 1 440 (69,8 %) ei ilmoittanut psykoottisia kokemuksia
  • 319 (15,5 %) ilmoitti 1-2 kokemusta
  • 155 (8%) ilmoitti 3-5 kokemusta
  • 138 (6,7 %) kokenut vähintään 6 jaksoa

ilmanlaadun suhteen nuoret, joilla on korkein altistuminen (osallistujien yleinen altistuminen). 2 x ja hieno pöly ilmoittivat enemmän psykoottisia kokemuksia kuin ne, jotka olivat jatkuvasti alttiina paremmalle ilmanlaatulle.

Korkeammat arvot 2 no x pn 2,5 x ja pn 2,5 kaupunkialueilla havaittiin, että sallitut määrät ylitettiin Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjeiden mukaisesti.

Erityisiä pilaavia aineita tutkittiin myös heidän riippumattomien yhteyksien suhteen nuorten psykoosien kanssa, ja havaittiin, että polut, joiden mukaan No Convey 2 ja ei X , muodostivat 55 % tai 58 % nuorten ja psykoottisten jaksojen yhdistyksestä. Yhdistelmänä no 2 x teki 60 % psykoottisista kokemuksista kaupungissa asuvien nuorten kanssa.

Ei ollut näyttöä siitä, että esiintymistiheys olisi yhteydessä muihin mahdollisesti hämmentäviin tekijöihin (esim. Sosioekonominen asema, perheen historia, huumeiden väärinkäyttö).

käytännön vaikutukset

Tämän tutkimuksen tiedot eivät ole tärkeitä vain nuoria hoitaville ammattilaisille, vaan myös niille, jotka keskittyvät pääasiassa aikuisten terveyteen, koska varhaiset psykoottiset jaksot ovat aikuisten psykoosien riskitekijä ja vaativat varhaista interventiota. IS, 2 ja muut tutkimukset ovat liittyneet ilman pilaantumiseen monien mielenterveysongelmien kanssa, 3.4 vain harvat ovat ajatelleet, kuinka nämä kaksi muuttujaa ovat vuorovaikutuksessa nuorten vaikuttamiseksi.

Koska kaupungit ovat yhä ylikuormitettuja, näemme todennäköisesti korkeammat ilma -ajoneuvojen, teollisuuden ja pakokaasutuotteiden yleisen kodin käytön ilman epäpuhtauksien arvot. Seurauksena on, että ammattilaiset voivat kohdata myös mielisairauksia useammin (puhumattakaan lisääntyneistä sydän- ja hengitysongelmista 5.6 ) sekä nuorilla että aikuisilla. Monet tutkimukset osoittavat, että nuorekas aivot ovat alttiimpia ympäristövahinkoihin.

  1. Poulton R, Caspi A, Moffitt T, Cannon M, Murray R, Harrington H. Itse ilmoitetut psykoottiset oireet lapsilla ja skitsofrenit-häiriöt aikuisilla: 15-vuotias pitkittäistutkimus. arch gen Psychiatry . 2000; 57 (11): 1053-1058.
  2. Newbury J., Arseneault L., Caspi A., Moffitt TE, Odgers CL, Fisher St. Miksi kaupunkialueiden lapsilla on lisääntynyt psykoottisten oireiden riski? Ison -Britannian pitkittäistutkimuksen tulokset. Schizophr Bull . 2016; 42 (6): 1372-1383.
  3. Power MC, Kioomourtzoglou MA, Hard JE, Okerke OI, Laden F, Weisskopf Mg. Edellisen pölyn ilman pilaantumisen ja vallitsevan pelon altistumisen välinen suhde: Kohorttitutkimuksen tarkkailu. bmj . 2015; 350: H1111.
  4. Szyszkowicz M, Rowe BH, Colman I. Ilman pilaantuminen ja masennuksen päivittäiset päivysihuoneet. int J Om Occume Med Environ Health . 2009; 22 (4): 355-362.
  5. Kelly FJ, Fussell JC. Ilman pilaantuminen ja kansanterveys: Äskettäin esiintyvät vaarat ja parantunut riskin ymmärtäminen. Ympäristö Geochem Health . 2015; 37 (4): 631-649.
  6. Brunekreef B, Holgate St. ilman pilaantuminen ja terveys. Lanzette . 2002; 360 (9341): 1233-1242.
  7. Dahl Re. Nuorekkaan aivojen kehitys: heikkouksien ja mahdollisuuksien aika. Peruspuhe. Ann NY Acadsci . 2004; 1021 (1): 1-22.