Ilmansaasteet ja nuorten psykoosi

Suhde

Newbury J, Arseneault L, Beevers S, et ai. Ilmansaastealtistuksen ja nuoruuden psykoottisten kokemusten yhdistäminen [julkaistu verkossa ennen painoa 27. maaliskuuta 2019]. (Linkki poistettu).

Opiskelun tavoite

Arvioida nuorten psykoosin ja ilmansaasteiden välistä yhteyttä ja selvittää edelleen, voiko tämä olla taustalla syynä nuorten psykoosien lisääntymiseen kaupunkiasunnoissa.

Luonnos

Väestöpohjainen kohorttitutkimus Yhdistyneen kuningaskunnan Environmental-Risk Longitudinal Twin Study -tutkimuksesta

Osallistuja

Tutkimukseen osallistui 2 232 nuorta, joita seurattiin syntymästä 18-vuotiaaksi osana Environmental-Risk Longitudinal Twin -tutkimusta. Osallistujat olivat syntyneet 1. tammikuuta 1994 ja 4. joulukuuta 1995 välisenä aikana ja edustivat kansallisesti brittiläisten perheiden maantieteellistä ja sosioekonomista asemaa.

Alkuperäisistä osallistujista 2 066 (92,6 %) suoritti 18 vuoden seurannan; 2 063 seuranneista ilmoitti psykoottisista kokemuksistaan. Näistä 52,5 % osallistujista oli naisia ​​ja 47,5 % miehiä.

Tutkimusparametrit arvioitu

Kerättyihin tietoihin sisältyi altistuminen ilmansaasteille, osallistujien kaupungistuminen ja psykoottisten tapahtumien esiintyminen 12–18-vuotiaiden välillä.

Osallistujat arvioitiin ensin 5-vuotiaana ja uudelleen 7-, 10-, 12- ja 18-vuotiaana. Lopullisen arvioinnin aikana 18-vuotiaana tutkijat tekivät yksityisiä haastatteluja jokaisen osallistujan kanssa arvioidakseen 13 erilaisen psykoottisen kokemuksen mahdollista esiintymistä 12-vuotiaana. Seitsemän kohtaa liittyi harhaluuloihin ja hallusinaatioihin ja 6 kohtaa, jotka liittyvät prodromaalisiin psykoosikokemuksiin. Jokainen kokemus koodattiin läsnä olevaksi (2), todennäköisesti olemassa olevaksi (1) tai poissaolevaksi (0), sitten summattiin ja esitettiin järjestysasteikolla ja terveydenhuollon ammattilaisten todennettiin.

Tämän tutkimuksen vaikutukset ovat tärkeitä paitsi nuoria hoitaville ammattilaisille myös ensisijaisesti aikuisten terveyteen keskittyville, sillä varhaiset psykoottiset jaksot ovat aikuisten psykoosin riskitekijä ja vaativat varhaista puuttumista.

Altistuminen ilmansaasteille mitattiin käyttämällä arvioita saastumisen syntymisestä osallistujien kotiosoitteista ja kahdesta usein vieraillusta paikasta (usein koulusta, työpaikasta tai kaupasta) vuonna 2012, vuosi ennen osallistujien haastattelujen alkamista. Mitattuja epäpuhtauksia olivat typpidioksidi (NO₂), typen oksidit (NO_X) ja hiukkaset (PM_2.5ja PM₁₀) epäorgaanisista aerosoleista, hiiltä sisältävistä aerosoleista ja pölyistä. Mittaukset suoritettiin käyttämällä yhteisön Multiscale Air Quality (CMAQ-urban) -mallinnusjärjestelmän korkearesoluutioisia arvioita. Altistuminen ilmansaasteille arvioitiin laskemalla keskimääräiset saastetasot kunkin osallistujan kolmessa eniten vieraillussa paikassa.

Kaupunkillisuuspisteet johdettiin vuoden 2011 väestönlaskennan tiedoista; 32 prosenttia osallistujista, joilla oli saatavilla dataa, asui kaupunkiympäristössä 18-vuotiaana.

Analyysit, jotka ohjataan kovariaateille, jotka voivat sekoittaa tietoja, mukaan lukien seuraavat: perheen tai naapuruston sosioekonominen asema; äidin tai muun perheen psykoosihistoria; psykoottiset jaksot lapsuudessa; tupakointi tai huumeiden väärinkäyttö; ja lähialueen rikollisuus tai sosiaaliset olosuhteet.

Ensisijaiset tulosmittaukset

Ensisijainen tulos oli psykoottisten tapahtumien lukumäärä 12-18-vuotiaiden välillä.

Keskeiset oivallukset

Kuudesataakaksikymmentäkolme (30,2 %) osallistujaa koki vähintään yhden psykoottisen episodin 12–18-vuotiaiden välillä lievästä vainoharhaisuudesta vakaviin psykoottisiin oireisiin.

• 1.440 (69,8 %) berichteten über keine psychotischen Erfahrungen
• 319 (15,5 %) berichteten von 1-2 Erfahrungen
• 155 (8%) berichteten von 3-5 Erfahrungen
• 138 (6,7 %) erlebten 6 oder mehr Episoden

Ilmanlaadun osalta korkein NO-altistuminen oli nuoria (osallisten kokonaisaltistuksen ylin kvartiili).₂EI_Xja hiukkaset raportoivat enemmän psykoottisista kokemuksista kuin ne, jotka jatkuvasti altistuivat paremmalle ilmanlaadulle.

Korkeammat NO-tasot₂EI_XPM_2.5ja PM₁₀liittyivät vahvasti kaupunkialueisiin. Itse asiassa NO:n välitasot_xja PM_2.5Kaupunkialueilla sallitut tasot ylittyivät Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjeiden mukaan.

Tiettyjä saasteita on myös tutkittu niiden riippumattoman yhteyden suhteen nuorten psykoosiin, ja NO:ta välittäviä reittejä on löydetty.₂ja ei_Xosuus oli 55 % ja 58 % kaupunkiasuvien nuorten ja psykoottisten jaksojen yhteydestä. Yhdistelmässä NO₂ja ei_Xosuus oli 60 % kaupunkien nuorten psykoottisista kokemuksista.

Ei ollut näyttöä siitä, että esiintymistiheys olisi yhdistetty muihin mahdollisesti hämmentäviä tekijöitä (esim. sosioekonominen asema, perhehistoria, päihteiden väärinkäyttö).

Käytännön vaikutukset

Tämän tutkimuksen tiedot ovat tärkeitä paitsi nuoria hoitaville ammattilaisille, myös niille, jotka keskittyvät ensisijaisesti aikuisten terveyteen, sillä varhaiset psykoottiset episodit ovat riskitekijä aikuisiän psykoosille ja vaativat varhaista puuttumista.¹Vaikka on olemassa tietoja siitä, että psykoottisten jaksojen esiintyvyys on suurempi kaupungeissa kasvavien nuorten keskuudessa,²ja muut tutkimukset ovat yhdistäneet ilmansaasteet erilaisiin mielenterveysongelmiin,^3.4Harvat ovat pohtineet, kuinka nämä kaksi muuttujaa vaikuttavat vuorovaikutuksessa nuorisoimme.

Kun kaupungit ruuhkautuvat yhä enemmän, näemme todennäköisesti enemmän ilmansaasteita ajoneuvoista, teollisuudesta ja pakokaasujen yleisestä kotikäytöstä. Tämän seurauksena lääkärit voivat myös kokea enemmän mielenterveysongelmia (puhumattakaan lisääntyneistä sydän- ja hengitysvaikeuksista).^5.6) sekä nuorilla että aikuisilla. Monet tutkimukset viittaavat siihen, että nuorten aivot ovat alttiimpia ympäristövahingoille.⁷Tästä syystä meidän tulisi laajentaa kattavimmat neurologiset arviomme koskemaan myös nuoria.