Suche
Mein Konto
Suhde
Sobieraj DM, Martinez BK, Hernandez AV, et ai. Iäkkäiden aikuisten vakavan masennuksen farmakologisten hoitojen sivuvaikutukset.J Am Geriatr Soc. 2019;67(8):1571-1581.
Tavoite
Arvioida farmakologisten masennuslääkkeiden sivuvaikutuksia vakavan masennushäiriön (MDD) hoidossa 65-vuotiailla ja sitä vanhemmilla aikuisilla.
Luonnos
Meta-analyysi 19 satunnaistetusta kontrolloidusta tutkimuksesta ja 2 havainnointitutkimuksesta, joista suurin osa käsitteli hoitoa kohtalaisen vakavan MDD:n akuutissa vaiheessa (<12 viikkoa).
Osallistuja
Vähintään 65-vuotiaita MDD-potilaita, jotka käyttivät pieniannoksisia masennuslääkkeitä, mukaan lukien selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä (SSRI), serotoniinin ja norepinefriinin takaisinoton estäjiä (SNRI), bupropionia, mirtatsapiinia, tratsodonia, vilatsodonia tai vortioksetiinia, verrattiin potilaisiin, jotka saivat muita masennuslääkkeitä. Plasebo tai ei-lääkehoito.
Tutkimusparametrit arvioitu
MDD:n hoidon aikana ilmeneviä haittavaikutuksia, kuten rytmihäiriöitä, kognitiivisia heikkenemistä, kaatumisia, murtumia, sairaalahoitoja, kuolleisuutta ja QTc-ajan pidentymistä, arvioitiin. Myös vakavat haittatapahtumat ja haittatapahtumien takia keskeytykset arvioitiin.
Ensisijaiset tulosmittaukset
Erilaisia farmakologisia hoitoja verrattiin haittatapahtumien esiintymistiheyden suhteen.
Keskeiset oivallukset
Tässä meta-analyysissä oli kolme keskeistä havaintoa:
- Bei Patienten im Alter von 65 Jahren oder älter waren sowohl SSRIs als auch SNRIs mit signifikant mehr Studienabbrüchen aufgrund allgemeiner unerwünschter Ereignisse verbunden als Placebo.
- In der akuten Phase der Behandlung (< 12 Wochen) traten bei Patienten, denen SNRIs, aber keine SSRIs verschrieben wurden, im Vergleich zu Placebo häufiger unerwünschte Ereignisse auf.
- Das SNRI Duloxetin erhöhte spezifisch und signifikant die Anzahl der Stürze bei älteren Patienten, insbesondere bei Patienten mit Herz-Kreislauf-Erkrankungen, eine Tatsache, die in den ursprünglichen Studien zu wenig berichtet wurde.
Käytännön vaikutukset
Merkittävät masennuksen oireet ovat yleisiä vanhuksilla, 15–20 prosenttia yhteisössä asuvilla aikuisilla ja korkeampia sairastuneilla tai laitoksessa olevilla.1Ikäihmisten masennuksen oireet voivat ilmaantua eri tavalla kuin muilla. Tämän seurauksena masennus ei välttämättä täytä vakavan masennuksen tavanomaisia kriteerejä. Yleensä vanhemmilla potilailla on enemmän somaattisia vaivoja ja kognitiivisia oireita, ja vähemmän valituksia surullisesta tai dysforisesta mielialasta. Usein ikääntyneiden ihmisten masennus nähdään kiihtyneisyytenä, luuloongelmina tai dementiaoireyhtymänä, ja nämä voivat usein ilmaantua ilman surun valituksia.2.3
Reseptilääkkeet ovat huolta iäkkäille potilaille lääkkeiden hitaamman vapautumisen ja lääkkeiden yhteisvaikutusten suuremman todennäköisyyden vuoksi, koska tämä väestö yleensä käyttää enemmän lääkkeitä. American Geriatric Society suosittelee, että SSRI-lääkkeitä ja trisyklisiä masennuslääkkeitä (TCA) ei tulisi määrätä vanhuksille, joilla on aiemmin ollut kaatumis- tai murtumien riski tai joilla on huomattava riski kaatumiseen tai murtumiseen.4Koska TCA:t voivat lisätä asetyylikoliinitasoja, niitä ei yleensä suositella vanhustenhoitoon.
Tämä tutkimus on hyödyllinen muistutus siitä, että jopa vanhuksille "turvallisempina" pidettyjen lääkkeiden joukossa on edelleen huolta näiden lääkkeiden hyöty-riskiprofiilista. Tätä silmällä pitäen naturopaattinen lääketiede voisi palvella tätä väestöä hyvin tarjoamalla kattavamman mielenterveyshoitosuunnitelman.
Vanhemmilla potilailla saattaa olla suurin riski saada vastetta alun perin valittuihin lääkkeisiin, ja heillä näyttää olevan suurempi riski toistuvaan masennukseen, kun remissio on saavutettu.5
Ottaen huomioon nämä haittatapahtumia koskevat tiedot ja se, että vanhemmilla potilailla on suurempi uusiutumisen riski, meidän naturopaattisten lääkäreiden on pyrittävä tarjoamaan potilaillemme luonnollisia hoitosuosituksia, joilla on selviä etuja masennussairauden taustalla olevan patologian parantamisessa. Esimerkiksi hippokampuksen atrofian tiedetään olevan merkki masennuksesta ja kognitiivisesta heikkenemisestä. Tutkimus 120 vanhemmalla aikuisella, joilla oli dementia, osoitti, että henkilöt, jotka suorittivat kohtalaisen intensiteetin aerobista harjoitusta 3 päivänä viikossa 1 vuoden ajan, osoittivat lisääntynyttä aivotursotilaa (2 %), ja tämä toiminta kumosi tehokkaasti kaiken ikään liittyvän aivotilavuuden menetyksen. Odotettu aivojen menetys havaittiin kontrollihenkilöillä, jotka eivät harjoittaneet aerobista harjoitusta, vaan suorittivat vain venyttelyä ja lihasharjoittelua.6
Jopa iäkkäille "turvallisimpina" pidettyjen lääkkeiden joukossa on edelleen huolia näiden lääkkeiden riski-hyötyprofiilista.
Myös yksinkertaiset elämäntapalisät voivat olla arvokkaita. Yli 50 000 vanhemman naisen 10 vuotta kestäneessä kohorttitutkimuksessa tutkijat havaitsivat, että niillä, jotka joivat 2-3 kupillista päivässä, oli 15 % pienempi riski sairastua masennukseen verrattuna niihin, jotka joivat 1 kupillista tai vähemmän kofeiinipitoista kahvia viikossa, ja niillä, jotka joivat 4 kuppia tai enemmän, riski oli 20 % pienempi. Iäkkäille, jotka ovat alttiita masennukselle, päivittäinen kofeiinipitoisen kahvin nauttiminen voi olla hyödyllistä.7Muut tutkimukset ovat löytäneet tämän hormonaalisen tuen8oli hyödyllinen hoitoresistenttien masentuneiden iäkkäiden naisten hoidossa ja lyijyaltistuksen hoidossa9voi parantaa kognitiivista toimintaa.
Ei-farmakologiset lisäravinteet voivat myös auttaa välttämään lääkkeiden tarpeen. MRI-tutkimukset masentuneilla geriatrisilla potilailla havaitsivat, että prefrontaalisen aivokuoren epätasapainoa voitiin korjata käyttämällä asetyyli-L-karnitiinia.10Pieniannoksisesta kalaöljyhoidosta 66 iäkkäällä potilaalla (yhteensä 1 000 mg, jaettuna noin 300 mg:aan EPA:ta ja DHA:ta) saatiin kliinistä hyötyä ja sillä oli paljon suurempi vaikutus kuin lumelääke toisessa kaksoissokkoutetussa, satunnaistetussa, lumekontrolloidussa tutkimuksessa. joka osoitti merkittäviä eroja geriatrisen masennuksen asteikossa sen jälkeen, kun oli otettu huomioon hämmentävät tekijät, kuten kehon massa, kilpirauhasen toimintahäiriö ja kolesteroli.11
rajoituksia
Kaiken kaikkiaan, vaikka tämä analyysi oli vahva ja hyödyllinen, joitakin rajoituksia on syytä huomata.
Ensinnäkin ja mikä tärkeintä, tutkitut masennuslääkeannokset heijastivat iäkkäille aikuisille suositellun tavanomaisen vaihteluvälin alarajaa (tai alapuoliskoa). Toiseksi mitään tarkastetuista tutkimuksista ei ollut suunniteltu arvioimaan haittavaikutuksia. Kolmanneksi analyysit, joihin nämä tulokset perustuivat, sulkivat pois potilaat, joilla oli useita samanaikaisia sairauksia tai muita neuropsykiatrisia sairauksia, kuten dementiaa tai korkea itsemurhariski. Nämä kolme ensimmäistä rajoitusta ovat yhdessä saattaneet johtaa haittatapahtumien aliraportointiin.
Koska tietyille lääkkeille oli saatavilla vain yksittäisiä satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, kirjoittajat sanoivat, että heidän kykynsä havaita bupropionin, mirtatsapiinin, tratsodonin tai vortioksetiinin sivuvaikutuksia oli rajoitettu. Siksi nämä lääkkeet voivat myös aiheuttaa huolta.
Lopuksi, koska kirjoittajilla ei ollut tietoja, joiden perusteella he voisivat arvioida, eroavatko haitat potilaan sukupuolen mukaan, emme voi sanoa, koskevatko nämä tiedot suhteettomasti miehiä vai naisia.