Laajentuvatko paaston edut suoliston mikrobiomiin?

Suhde

Su J, Wang Y, Zhang X, et ai. Suoliston mikrobiomin uudistuminen Ramadaniin liittyvän ajoittaisen paaston aikana.Olen J Clin Nutr. 2021;113:1332-1342.

Tavoite

Analyysi kuukauden pituisen ramadaaniin liittyvän ajoittaisen paaston biologisista vaikutuksista suoliston mikrobiomiin

Luonnos

Prospektiivinen tutkimus 2 erillisestä kohortista ramadanin paaston aikana

Osallistuja

Kohortteja oli 2: nuorten aikuisten kohortti ja keski-ikäinen kohortti. Keski-ikäisessä kohortissa oli 10 ei-paastoanutta osallistujaa, jotka toimivat kontrolleina; nuorten aikuisten kohortissa ei ollut kontrolliryhmää:

1. Kohorte 1 (jung, gesund) Ramadan 2016: Alter 18,63±1,75; n=30 nüchtern
2. Kohorte 2 (mittleres Alter, gesund) Ramadan 2018: Alter 39,9±6,4; n=27 nüchtern, n=10 nicht nüchtern

Kaikki vapaaehtoiset viettivät noin 16 tuntia kestäneen yön paaston juhlimaan ramadania, muslimivuoden 9. kuukautta, jolloin islamilaista uskoa harjoittavat paastoavat auringonnoususta auringonlaskuun 30 päivää. Kaikki nuorten kohortin osallistujat olivat miehiä, ja keski-ikäisen kohortin osallistujista 70 % oli miehiä. Kahden kohortin ruokavalion alueellisista eroista johtuen ilmoitettiin, että nuoren kohortin ruokavaliossa oli riisiä, kun taas keski-ikäisen kohortin perusruoka oli vehnää.

Poissulkemiskriteerit olivat liikalihavuus, diabetes, verenpainetauti, niveltulehdus, krooniset hengityselinten sairaudet ja maha-suolikanavan sairaudet. Reseptiantibioottien ottaminen paastoa edeltävänä kuukautena oli myös poissulkevaa.

Tulokset mitattu

Ensisijaisena tuloksena oli analysoida suoliston mikrobiomin koostumus ennen ja jälkeen ramadania. Suoliston mikrobiotan koostumus, monimuotoisuus ja taksonominen runsaus analysoitiin molemmissa kohorteissa käyttämällä seuraavan sukupolven sekvensointia ja 16s ribosomaalisen RNA:n geenin sekvensointi- ja tietojenkäsittelytekniikoita.

Terve, nuori kohortti: Vertailuun käytettiin vain ulostenäytteitä. Aikapisteitä oli 3: Ramadanin päivä (T1), päivä 15 (T2) ja päivä 30 (T3).

Kun otetaan huomioon nämä kauaskantoiset vaikutukset, on järkevää, että muutokset mikrobikoostumuksessa voivat olla avaintekijä ajoittaisen paaston erilaisissa terveyshyötyissä.

Terve keski-ikäinen kohortti: Ulostenäytteet analysoitiin samalla tavalla kuin nuori kohortti. Keski-ikäisen kohortin ajankohdat olivat Ramadanin alku (T1), Ramadanin loppu (T2) ja 1 kuukausi ramadanin päättymisen jälkeen (T3). Ulostenäytteiden lisäksi tutkijat arvioivat kehon koostumusta sekä useita veriparametreja (kattava aineenvaihduntaprofiili, hemoglobiini A1c, lipidipaneeli ja virtsahappo). Tämä kohortti täytti myös Food Frequency Questionnairen (FFQ).

Toissijaisia ​​päätepisteitä olivat veriparametrit, kehon koostumus ja ruoan saanti.

Keskeiset oivallukset

Molemmat kohortit kokivat suuria muutoksia mikrobiomin koostumuksessa paastojakson aikana, jotka olivat samanlaisia ​​toistensa kanssa, kun taas keski-ikäisen ryhmän ei-paasto-kontrollissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia mikrobiomin koostumuksessa. Erityisesti molempien kohortien voihapon tuotanto rikastuiLachnospiraceae. Kirjoittajat huomauttavat, että korkeat pitoisuudetLachnospiraceaeliittyvät pienempään syöpäriskiin, parantuneeseen tulehdukselliseen suolistosairauteen, parempaan mielenterveyteen, vähemmän allergioihin ja parantuneeseen sydän- ja hengityselinten terveyteen.

Nuorella kohortilla oli lisääntynyt suoliston mikrobiston monimuotoisuus (Shannon-Weaver-indeksi), kun taas keski-ikäisellä ei. Keski-ikäisessä kohortissa mikrobikoostumus palasi suurelta osin lähtötasolle useimpien taksonien kohdalla kuukauden paaston jälkeen, kun taas muutokset jatkuivat joissakin.

Paastoryhmät kokivat myös painon laskua ja maksaentsyymiaktiivisuutta.

Käytännön vaikutukset

Yli 24 prosenttia maailman väestöstä on muslimeja.¹Ramadan tarjoaa kätevän mahdollisuuden arvioida 16 tunnin paaston fysiologisia muutoksia suurilla populaatioilla. On odotettavissa, että paasto Ramadanin aikana, kuten paasto yleensäkin, tarjoaa terveyshyötyjä, ja toistaiseksi näin näyttää olevan. Vuonna 2014 tehdyn 21 eri tutkimuksen analyysin mukaan ramadanin paasto johti positiivisiin metabolisiin vaikutuksiin ja painonpudotukseen.²Tämä analyysi sekä vuoden 2021 tutkimus osoittivat, että Ramadanin paasto voi vähentää tulehdusta ja vahvistaa vastustuskykyä.³

2020,Naturopatian lehtijulkaisi tästä aiheesta vertaisarvioidun artikkelin, jossa käsiteltiin jaksottaisen paaston vaikutusmekanismeja ja kliinisiä sovelluksia.⁴Vuoden 2019 katsauksessa 12 eri tutkimuksesta havaittiin, että ajoittainen paasto alensi BMI:tä ja paransi glukoositasapainoa, insuliiniresistenssiä ja adipokiinipitoisuuksia verrattuna aikuisiin, jotka eivät paastonneet ajoittaista.⁵Vuoden 2020 katsauksessa todettiin, että ajoittainen paasto ei ainoastaan ​​vähennä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, ​​vaan myös parantaa kognitiokykyä sekä lihavilla että ei-lihavilla yksilöillä.⁶

Pian tässä tarkastellun tutkimuksen julkaisemisen jälkeen toinen pieni pilottitutkimus osoitti, että paasto Ramadanin aikana johti merkittäviin muutoksiin suoliston mikrobiomissa.⁷Yleinen paasto eli hyvin varhainen päivällinen ja/tai myöhäinen aamiainen on jo vakiinnutettu keinoksi muuttaa suoliston mikrobiota.⁸Nämä Ramadan-paastoa koskevat tutkimukset viittaavat siihen, että vuorokauden aika, jolloin paasto tapahtuu (päivällä vs. yöllä), ei muuta monimuotoisuuden lisääntymisen ja mikrobiston koostumuksen muuttumisen kokonaisvaikutusta. Kykyllä ​​muuttaa mikrobiotan koostumusta on laaja kliininen merkitys, sillä kaikki masennuksesta diabetekseen, sydän- ja verisuonitaudeista syöpään ja muuhun voidaan jäljittää ainakin osittain suoliston mikrobiomiin.⁹Kun otetaan huomioon nämä kauaskantoiset vaikutukset, on järkevää, että muutokset mikrobikoostumuksessa voivat olla avaintekijä ajoittaisen paaston erilaisissa terveyshyötyissä.

Jaksottainen paasto ei sovi kaikille potilaille, koska se rasittaa kehoa. Uskonnollisten tilaisuuksien, kuten Ramadanin, aikana monia väestöryhmiä kannustetaan välttämään paastoa. Näitä ovat esimerkiksi murrosikäiset lapset, vanhukset, heikkokuntoiset ja raskaana olevat naiset.¹⁰

Paastoaminen terveyden parantamiskeinona on ehkä yksi yksinkertaisimmista ja taloudellisimmista työkaluista integratiivisessa lääketieteessä. Kuitenkin, kuten minkä tahansa hoidon yhteydessä, varovaisuutta tulee noudattaa heikkokuntoisten henkilöiden, akuutteja sairauksia sairastavien ja sellaisten, joille aterioiden väliin jättämistä pidetään vasta-aiheisena.

Opiskelurajoitus

Tutkimuksen rajoituksena oli se, että nuorten miesten kohortissa ei ollut kontrolliryhmää, mikä vaikuttaa nuorten miesten kohorttiryhmän tuloksiin. Keski-ikäisen kohortin kontrolliryhmä kuitenkin vahvisti, että suolen mikrobikoostumus ei juuri muutu ilman paastoa.