Lasten unihäiriöt myöhempien psykososiaalisten ja akateemisten toimintojen yhteydessä
Lasten unihäiriöt myöhempien psykososiaalisten ja akateemisten toimintojen yhteydessä
Riippumatta siitä, onko lapsilla jatkuvia nukkumisongelmia syntymästä lapsuuteen vai kehittääkö vain nukkumisongelmia koulun alussa, Philadelphian (Chop) lastensairaalan tutkijoiden uusi tutkimus on havainnut, että minkä tahansa iän unihäiriöt liittyvät vähentyneeseen kaivoon, jossa lapset ovat 10 tai 11 vuotta vanhoja. Journal of Child Psychology and Psychiatry -lehdessä julkaistut tulokset viittaavat siihen, että terveydenhuollon palveluntarjoajien tulisi tutkia minkä tahansa ikäisiä lapsia unihäiriöiden vuoksi ja puuttua varhain, kun nukkumisongelma löytyy.
unihäiriöt missä tahansa iässä liittyvät vähentyneeseen kaivoon, kun lapset ovat 10 tai 11 -vuotiaita
"Tutkimuksemme osoittaa, että ihmiset, joilla on jatkuvia unihäiriöitä, on suurimmat heikentymiset suhteessa lasten yleiseen kaivoon, mutta myös ihmisillä, joilla on lieviä unihäiriöitä, kärsivät ajan myötä joistakin psykososiaalisista heikentymisistä", sanoi tohtori Ariel A. Williamson, Policylabin psykologi ja Policylabin tiedekunnan jäsen ja CHOP: n lasten kliininen vaikutus. "Akateemisten ja psykososiaalisten alueiden heikentymisten spektri keski -lapsuudessa osoittaa, että on tärkeää etsiä jatkuvasti nukkumisongelmia lapsen kehityksen aikana, etenkin ajan myötä tapahtuvien lasten käsittelemiseksi."
tiedot ovat peräisin Australian syntymäkohortista, jolla on yli 5000 potilasta
Tutkijat tutkivat Australian syntymäkohortin tietoja yli 5000 potilasta. Sairaanhoitajat kertoivat, oliko heidän lapsillaan nukkumisongelmia useita kertoja syntymästä 10 tai 11 -vuotiaisiin. Lasten kaivojen arvioimiseksi, joka sisälsi psykososiaalisia toimenpiteitä, kuten itsevalvontaa ja toimenpiteitä emotionaalisen / käyttäytymisen terveyden ja akateemisen suorituskyvyn mittaamiseksi, tutkijat käyttivät raporttien ja opettajien yhdistelmää sekä lasten suorittamia opettajia.
tutkijat löysivät viisi erilaista nukkumisongelmaa
Kun analysoitiin hoitajan rekisteröimää unikäyttäytymistä, tutkijat löysivät viisi erilaista unihäiriöprosessia tai malleja, jotka luonnehtivat lasten unihäiriöitä ajan myötä: pysyviä unihäiriöitä keskipitkään lapsuuteen (7,7%), rajoitetut nukkumisongelmat imeväisillä / esikoululapsilla (9,0%) ottivat nukkumisongelmia keskipitkällä lapsuudessa (17,0%), vähäiset uniongelmat (14,4%) ja ei.
Lukuun ottamatta heidän havaintotaitojaan, joilla lapsilla, joilla oli lisääntyneitä unihäiriöitä, oli myös suurempia psykososiaalisia ongelmia ja huonompi elämänlaatu, mutta he eivät saavuttaneet alhaisempia tuloksia akateemisissa saavutuksissa. Lapsilla, joilla oli rajoitettu nukkumisongelmia imeväisillä / esikoululapsilla tai unen ongelmien vähäiset lisääntymisen ajan myötä, osoittivat myös psykososiaalisia vajaatoimintaa ja sairaanhoitajan antama heikompi elämänlaatu olivat heikompia kuin muilla nukkumiskursseilla.tutkijat osoittavat mahdollisuuden, että tiettyjen suuntausten suhde voi olla kaksisuuntainen
Vaikka tutkijat havaitsivat heikentymisen suhteessa kaikkiin uniongelmien etenemissuunnitelmiin, he havaitsevat mahdollisuuden, että suhde voi olla kaksisuuntainen tietyille suuntauksille - ts. Psykososiaaliset ongelmat, kuten pelko, voivat johtaa unihäiriöihin ja päinvastoin, etenkin lapsilla, jotka kehittävät nukkumisongelmia myöhemmin lapsuudessa.
"Vaikka tämä tutkimus ei voi vastata, ovatko vähäiset, varhaiset vai pysyvät unihäiriöt käyttäytymisterveyden tai neurologisten kehityshäiriöiden käytölle, tuloksemme tukevat unettavien kysymysten johdonmukaista integrointia rutiininomaisten kehitystutkimuksiin koulussa ja perushoidossa", sanoi Williamson.