Ranskalaiset tutkijat ovat ilmaisseet helpotuksesta, että äärioikeistolainen Rassemblement National (RN) hävisi eilen parlamenttivaaleissa. Selkeän voittajan puuttuminen merkitsee kuitenkin epävarmuutta tutkijoille, eivätkä monet usko, että uusi hallinto edistäisi myönteisesti tutkimusta ja korkeakoulutusta.

RN:n uskottiin saavan enemmistön voitettuaan ensimmäisen äänestyskierroksen 30. kesäkuuta, ja tutkijat pelkäsivät, että se voisi merkitä tutkimusbudjettien leikkauksia, maahanmuuton hillitsemistä ja laajan ilmastoskepsisyyden tuomista Ranskan kansalliskokoukseen. Mutta puolue tuli yllättäen kolmanneksi eilen toisessa äänestyksessä vasemmiston Nouveau Parti Populairen (NPF) ja Center Ensemblen jälkeen - liitto, johon kuului presidentti Emmanuel Macronin renessanssipuolue. Kumpikaan johtava ryhmä ei saanut ehdotonta enemmistöä, ja heidän on nyt neuvoteltava hallituksen muodostamiseksi.

"Olemme välttyneet katastrofilta", sanoo immunologi ja Ranskan tiedeakatemian presidentti Alain Fischer. "Nyt voidaan toivoa, että kansainväliset tutkijat jatkavat työskentelyä Ranskassa." Mutta on epäselvää, onko tulos todella voitto tutkijoille, hän lisää. "Emme tiedä, kuka hallitsee, mutta en odota meille suuria politiikan muutoksia. Tiede ja koulutus ovat olleet poissa Euroopan ja Ranskan parlamentaarisista kampanjoista, ja budjettirajoitukset tarkoittavat, että tutkimus ei ole prioriteetti."

Äärioikeiston pelko

Viime kuussa Macron vaati katkeraa tappiota Euroopan unionin parlamenttivaalit uudet eduskuntavaalit. Tutkijat ovat puhuneet äänekkäästi äärioikeiston voiton mahdollisista vaikutuksista. Mielipideartikkeli lehdessäLe Monde, Nobel-palkinnon saajat ja sadat muut tiedemiehet allekirjoittivat, varoitti muun muassa tutkijoiden ja opiskelijoiden viisumirajoituksista ja akateemisen vapauden uhista.

"RN on pitkään ollut uhka alallemme", sanoo eroava tutkimusministeri Sylvie Retailleau. "Sinun täytyy vain katsoa, ​​mitä tapahtui korkeakoulutukselle ja tutkimukselle äärioikeiston voiton jälkeen Unkarissa ja Puolassa." Unkarin yliopistot ovat viime vuosina yhä vähemmän itsenäinen tulla.

RN:n voitto olisi aiheuttanut "uhan kansainväliselle yhteistyölle ja rahoitukselle, mukaan lukien säätiöiden hallinta", lisää Retailleau. "Eristäminen ei ole vaihtoehto. Emme voi toimia ilman vapaata tutkijoiden, opiskelijoiden ja ideoiden vaihtoa."

RN:n ohjelma vaati julkisten menojen nopeaa, lyhyen aikavälin lisäystä, joka "rajoittaisi tutkimusta ja muita investointeja. Humanistiset ja yhteiskuntatieteet, ilmastotutkimus ja siirtyminen uusiutuvaan energiaan kärsisivät eniten. Useat RN-poliitikot ovat avoimesti ilmastoskeptisiä", Retailleau sanoo.

Varovaisen optimistinen

Eilisen vaalien tulos lieventää joitain näistä peloista. "Tutkimusministeriö todennäköisesti jatkaa olemassaoloaan, vaikka se olisi lähes varmasti kadonnut, jos RN olisi voittanut vaalit", sanoi Patrick Lemaire, ranskalaisten oppineiden yhdistysten ja 12 yhdistyksen liiton puheenjohtaja.

Lemaire uskoo, että tiede pärjää paremmin uuden johdon aikana kuin renessanssipuolueen aikana. Kun NPF on suurin eduskuntaryhmä, uusi hallitus voisi keskittyä enemmän ympäristö- ja energiasiirtymiin ja tukea paremmin tutkimusta ja korkeakoulutusta kuin edeltäjänsä, hän lisää. Lemaire toivoo myös, että tieteellistä tietoa käytetään julkisen politiikan muokkaamiseen.

Muut tutkijat ovat vähemmän optimistisia. Ranskan kansallisen tieteellisten tutkijoiden liiton (SNCS-FSU) pääsihteeri Boris Grak pelkäsi paljon huonompaa vaaliennustetta, mutta hänellä ei silti ole suuria odotuksia ranskalaiselle tieteelle tulevina vuosina. "Kaksikymmentä vuotta sitten kaikki suuret teollisuusmaat ymmärsivät tarpeen investoida tutkimukseen", hän sanoo. "Saksa, Yhdysvallat, Kiina, Japani ja Korea ovat kaikki lisänneet menojaan, mutta Ranska ei. Vaikutukset alkoivat tuntua täällä 10 vuotta sitten, ja ellei radikaaleihin toimiin ryhdytä, julkaisujen, tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden määrä Ranskassa laskee edelleen."

"Uudella hallituksella ilman selvää enemmistöä on muita lyhyen aikavälin prioriteetteja."