Elinajanodotteen nousu rikkaissa maissa hidastuu: Miksi läpimurto kesti 30 vuotta

Elinajanodotteen nousu rikkaissa maissa hidastuu: Miksi läpimurto kesti 30 vuotta

Jätä syrjään jännitys siitä, että ihmisten määrä kasvaa 100-vuotiaiksi. Ihmisten elinajanodote saattaa jopa hidastua. Tämä on tutkimustulos, jossa analysoitiin kuolleisuustietoja kymmenestä maasta tai alueesta viimeisen kolmen vuosikymmenen ajalta 1.

"Ihmisen selviytymisajan työntämisellä on rajat", sanoi tutkimuksen toinen kirjoittaja S. Jay Olshansky, epidemiologi Illinoisin yliopistosta Chicagossa. "Jos elät tarpeeksi kauan, kohtaat biologisen ikääntymisprosessin."

Hän väittää, että radikaalin eliniän pidentämisen aikakausi on ohi. Jotkut tutkijat ovat kuitenkin eri mieltä ja huomauttavat, että lääketiede saattaa vielä löytää tavan laajentaa ikärajoja.

Kansanterveyden ja lääketieteen edistys 1900-luvulla lisäsi elinikää noin kolmella vuodella vuosikymmenessä. Olshansky ja muut ovat kuitenkin pitkään väittäneet, että tämä paraneva suuntaus on kestämätön huolimatta optimistisista ennusteista, joiden mukaan useimmat 2000-luvulla syntyneet lapset voisivat elää 100-vuotiaiksi tai sitä vanhemmaksi. 2. Tätä on kuitenkin vaikea vahvistaa, koska ainoa tapa saada se selville on odottaa, kunnes tarpeeksi ihmisiä kuolee tai ei.

Olshansky ja hänen kollegansa julkaisivat idean ensimmäisen kerran vuonna 1990 3 että ihmisen elinajanodote on rajallinen. "Odotimme 30 vuotta testataksemme tätä", hän sanoo. "Ja meillä on nyt lopullisia todisteita siitä, että rajoitetun eliniän hypoteesi on oikea."

Nämä todisteet perustuvat kuolemien määrään osissa maailmaa, joissa elinajanodote on tällä hetkellä korkein, mukaan lukien Hongkong, Japani, Etelä-Korea, Australia, Ranska, Italia, Sveitsi, Ruotsi, Yhdysvallat ja Espanja. Analyysissä tarkasteltiin ajanjaksoa 1990–2019 COVID-19-pandemian vääristävän vaikutuksen välttämiseksi.

Tutkimusryhmä havaitsi, että elinajanodote parantui vuosikymmenellä 2010–2019 alle vuosien 1990–2000 tason. Ihmiset elävät edelleen pidempään, mutta eivät yhtä paljon. Itse asiassa jokaisessa väestössä Hongkongia ja Etelä-Koreaa lukuun ottamatta elinajanodotteen kasvu on hidastunut alle kahteen vuoteen vuosikymmenessä.

Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa todettiin, että vuodesta 2010 lähtien syntyneillä lapsilla on suhteellisen alhaiset mahdollisuudet elää 100-vuotiaaksi (naisilla 5,1 % ja miehillä 1,8 %). Todennäköisin kohortti, joka elää koko vuosisadan, on hongkongilaiset naiset 12,8 prosentin todennäköisyydellä.

Voimmeko voittaa ikääntymisen?

On selvää, että keskimääräisen eliniän pidentäminen edelleen on vaikeaa, koska se vaatisi tutkijoita keksimään ratkaisuja iäkkäitä ihmisiä koskeviin sairauksiin, sanoo Dmitri Jdanov, väestötieteilijä Max Planck -instituutista Rostockissa, Saksassa. Jdanov kirjoitti työhön oheisen kommentin kollegansa Domantas Jasilionisin kanssa. Molemmat artikkelit julkaistaan ​​tänään Nature Aging -lehdessä.

Jdanov kuitenkin pitää Olshanskya liian pessimistisenä mahdollisen edistyksen suhteen. "Vaikka uusi harppaus saattaa olla vaikea, uusien teknologioiden nopea kehitys voi johtaa odottamattomaan terveysvallankumoukseen", hän sanoo.

Sata vuotta sitten harvat tutkijat olisivat uskoneet, että lapsikuolleisuutta voidaan vähentää merkittävästi, hän sanoo. Rokotteiden, koulutuksen ja kansanterveyden edistyminen on sittemmin vähentänyt osuutta yli 20 prosentista vuonna 1950 alle 4 prosenttiin.

"Jos emme voi kuvitella jotain, se ei tarkoita, että se olisi mahdotonta", sanoo Jdanov.

Tutkimus paljasti myös Olshanskyn kutsuman "järkyttävän" keskimääräisen elinajan odotteen laskun Yhdysvalloissa vuodesta 2010 alkaneella vuosikymmenellä - trendi, joka on havaittu näin pitkäikäisessä väestössä vasta äärimmäisten tapahtumien, kuten sotien, jälkeen vuodesta 1900 lähtien. Yhdysvaltain lasku johtuu diabeteksen ja sydänsairauksien kaltaisten sairauksien kaltaisten sairauksien ja sydänsairauksien aiheuttaman kuolleisuuden noususta 6-vuotiaille.

"Se osoittaa, että tietyissä väestöryhmissä tapahtuu jotain erittäin negatiivista, joka vetää keskiarvoa alaspäin, koska varakkaammat ja koulutetuimmat alaryhmät voivat itse asiassa paremmin", Olshansky sanoo.

1. Olshansky, S. J., Willcox, B. J., Demetrius, L. & Beltrán-Sánchez, H. Nature Aging https://doi.org/10.1038/s43587-024-00702-3 (2024).

   Google Scholar

2. Christensen, K., Doblhammer, G., Rau, R. & Vaupel, J. V. Lancet 374, 1196–1208 (2009).

   Artikla
   Google Scholar

3. Olshansky, S. J., Carnes, B. A. & Cassel, C. Science 250, 634 - 640 (1990).

   Artikla
   PubMed
   Google Scholar

Lataa viitteitä